Suomen poliisi seuraa tarkasti jengiväkivallan rajua kasvua Ruotsissa ja analysoi sen mahdollista peilautuvuutta Suomeen. Ruotsin poliisi on raportoinut tänä vuonna selvästi enemmän ampumisia kuin viime vuonna, ja jengien avoimen väkivallan uhreiksi ovat joutuneet myös ulkopuoliset.
Elokuun alussa 12-vuotias tyttö sai surmansa Botbyrkassa ohi ajaneesta autosta ammutusta luodista. Tapauksen tekijää ei ole saatu selville, mutta poliisi epäilee, että kyseessä oli paikallisten rikollisjengien välienselvittely. Vastaavien tapausten pelätään Ruotsissa lisääntyvän. Maan poliisin arvion mukaan rikollisjärjestöihin kuuluu 5000 henkilöä, ja tämän luvun uskotaan kasvavan kiihtyvällä tahdilla.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Antti Hyyryläinen kertoo Verkkouutisille Suomen poliisin seuranneen Ruotsin kehitystä jo vuosia. Hyyryläisen mukaan seurantaa on tehty, koska ”erilaisten ilmiöiden tiedetään rantautuvan herkästi sieltä tänne”. Ensimmäiset tiedustelumuistiot Ruotsin jengirikollisuudesta KRP teki vuonna 2009.
− Syyt sille, miksi Ruotsissa on tällainen tilanne, ovat moninaiset. Kyllä me poliisissa tällaisia samoja kehityssuuntia ja signaaleja olemme tunnistaneet Suomessakin, radikalisoitumisen ja jengirikollisuuden torjunnan parissa työskentelevä Hyyryläinen arvioi.
− Keskeisiä tekijöitä ovat väestöpohja, aluedemografia, miten sosioekonominen tasaus tehdään ja mitkä ovat torjuntatoimenpiteet, hän jatkaa.
Suomessa merkittävä suojaava tekijä Hyyryläisen mukaan on, että täällä sosiaaliviranomaiset ovat tehneet suunnitelmallista kaupunkisuunnittelua.
− Ruotsissa ongelmana on ollut heikkojen sosioekonomisten alueiden kasvu. Esimerkiksi Helsingissä ei ole annettu muodostua suuria vuokra-asuntoalueita. Tämä on ollut jengiytymisen torjunnan kannalta onnistunut toimenpide, Hyyryläinen sanoo.
Rikollisuus houkuttelee näköalatonta
Ruotsin poliisin kansallisen operatiivisen osaston johtaja Mats Löfving on kertonut, että rikollisjärjestöt rekrytoivat riveihinsä kiihtyvällä tahdilla koulu- ja työuralta putoavia nuoria. Antti Hyyryläinen arvioi, että yhteiskunnasta syrjäytyminen ja huumeidenkäytön lisääntyminen ovat merkittäviä riskejä rikollisuuden kasvuun myös Suomessa.
− Suomessa on kymmeniätuhansia nuoria miehiä, joilla ei ole työ- eikä koulupaikkaa eivätkä he ole minkään tukien piirissä. Aivan kuin heitä ei olisi virallisesti olemassakaan. Totta kai se tekee haavoittuvaksi, totta kai tämä on riskiryhmä. Kun elää rakenteiden ulkopuolella, on se tyhjiö helppo täyttää osallistumalla rikollisryhmään, joka tarjoaa rahaa ja valtaa – jotakin mihin muuten ei mitenkään muuten pystyisi pääsemään.
Ruotsissa iso ongelma on Hyyryläisen mukaan nimenomaan osattomuutta kokevat ihmiset.
− Siellä monet ulkomaalaisyhteisöt tulevat alueilta, missä ei ole totuttu luottamaan viranomaisiin ja missä on heimokeskeinen kulttuuri, jossa asiat on totuttu ratkaisemaan itse. Odotusarvoa yhteiskunnan yhdenvertaisuudesta ei välttämättä ole ollenkaan, hän sanoo.
− Myös Suomessa poliisi on tunnistanut ulkomaalaisryhmiä, jotka haluavat pitää oman kulttuurinsa. Kaikki yhteisöt eivät halua omaksua suomalaista elämäntapaa. He eivät näe itseään yhdenvertaistavan yhteiskuntamme tarinan osana, Hyyryläinen jatkaa.
Rikollinen elämä ja päihteet vetävät hänen mukaansa puoleensa heitä, jotka eivät koe yhteiskunnan tarjoavan heille mitään. Rikollisjengiin ei Hyyryläisen mukaan vain ajauduta.
− Kyllä sinne pyritään. Tehdään rikollisia tekoja ja ansaitaan sitä kautta luottamusta. Toisaalta jengit tarvitsevat riveihinsä porukkaa. He kyllä täyttävät tyhjiöt, kun näkevät, että tuossa on haavoittuvia yksilöitä, joita voidaan käyttää hyväksi tässä toiminnassa.
Miten välttyä Ruotsin kehitykseltä?
Suomessa tarvitaan Antti Hyyryläisen mukaan merkittäviä parannuksia jengirikollisuuden vastaiseen työhön, jotta Ruotsin kaltainen kehitys ei pääse täällä toteutumaan.
− Suomesta puuttuu kokonaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Valtionhallinnossa tulisi laatia sellainen ensi tilassa, Hyyryläinen sanoo.
Vuonna 2013 laaditun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteeksi asetettiin viranomaisyhteistyön ja tiedonvaihdon parantaminen, mutta Hyyryläisen mukaan suunta on ollut täysin päinvastainen.
− Meillä ei ole muuta kuin tuo periaatepäätös, ja senkään tavoitteet eivät nykyisin toteudu. Tämä johtuu oman näkemykseni mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen pari vuotta sitten tekemästä linjauksesta, jonka mukaan rikollisjärjestöön kuuluminen on verrattavissa harrastus- tai aatteelliseen toimintaan, toisin sanoen se on ehdottomasti salassa pidettävä tieto, Hyyryläinen sanoo.
− Tästä syystä poliisi ei voi luovuttaa esimerkiksi oppilaitokselle tietoa, että heillä opiskeleva nuori kuuluu rikollisjärjestöön, ja näin hänen tilanteeseensa ei voida puuttua moniammatillisesti ja ennaltaehkäistä tulevia rikoksia, hän lisää.
Hyyryläinen vetoaa poliitikkoihin, eduskunnan oikeusasiamieheen sekä oikeuskansleriin, että tilanteeseen saataisiin muutos.
− Jengirikollisuutta ei ilmiönä torjuta sillä tavoin, että tutkitaan ainoastaan huumausaine- ja väkivaltarikoksia ja laitetaan ihmisiä vankilaan. Sitä pitää ehkäistä ennalta esimerkiksi puuttumalla oirehtivien nuorten tilanteisiin. Tämä ei onnistu, jos viranomaisten välinen tiedonvaihto estetään, hän sanoo.
LUE MYÖS: Ruotsin poliisin hätähuuto: Tuhannet nuoret valmiita murhaamaan
