Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennetun puukirkon palosta tuli automaattinen hälytys sunnuntaina aamuyöstä kello 4:50. Pelastuslaitoksen yksiköt ilmoittivat paikalle saapuneille poliisipartioille melko pian, että kirkko tuhoutuu täysin.
Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan tapauksesta. Tällä hetkellä rikoksen mahdollisuus näyttää todennäköisimmältä syttymissyyltä ja sen vuoksi asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona.
Poliisin mukaan rikosepäily perustuu siihen, että ensimmäisenä paikalle tulleet henkilöt ovat havainneet palon olevan käynnissä kirkon ulkoseinässä.
– Yksi kirkon työntekijä oli käynyt sisällä kirkossa pelastamassa joitakin esineitä ja kirkon sisällä oli alustavien tietojen mukaan ollut savua, mutta ei liekkejä. Sähköpääkeskus sijaitsee kirkon sisällä sen alueen läheisyydessä, jossa palo havaittiin ensimmäisten silminnäkijöiden tullessa paikalle. Sitäkään ei ole vielä voitu sulkea pois, etteikö palo olisi voinut saada alkunsa myös sähköpääkeskuksesta, poliisi kertoo.
Poliisi on eristänyt kirkon alueen ja ulkopuolisilta on tapahtumapaikalle pääsy kielletty. Poliisi on käynnistänyt tapahtumapaikkatutkinnan kirkon läheisyydessä ja parhaillaan kuulustellaan ensimmäisiä paikalle tulleita silminnäkijöitä.
Varsinaisen palopaikan tekninen tutkiminen voi alkaa vasta huomenna raunioiden jäähdyttyä.
Poliisi pyytää havaintoja Kiihtelysvaaran kirkon läheisyydestä 23.9. aamuyöltä klo 00:00 ja klo 05:00 välisenä aikana. Poliisia kiinnostavat erityisesti havainnot kirkon alueella kyseisenä aikana liikkuneista ihmisistä ja autoista.
Piispa: Kirkko oli rakas ja pyhä
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen pahoittelee kirkon paloa.
– Kiihtelysvaaran tuhoutunut kirkko oli Kiihtelysvaaran tunnetuin maamerkki. Se oli kaunis, historiallisesti korvaamaton ja täynnä muistoja. Se oli kiihtelysvaaralaisille rakas ja pyhä. Siksi sen tuhoutuminen tuntuu järkyttävältä, Jolkkonen toteaa viestissään kiihtelysvaaralaisille.
– Kirkon palaminen satuttaa myös minua erityisellä tavalla, sillä se tuli rakkaaksi palvellessani Kiihtelysvaarassa kesäpappina 1990-luvulla. Toivon ja rukoilen, että tämä suru yhdistää kiihtelysvaaralaisia. Vaikka palanutta kirkkoa emme saa takaisin, meidän on heti ryhdyttävä suunnittelemaan tulevia ratkaisuja, piispa sanoo.
