Poliisin vlogissa ylikonstaapeli Nina Juurakko esittelee, miten Suomessa rikoksesta epäillyt henkilöt rekisteröidään.
– Jonain hetkenä, kun rikospaikalta vaikka löytyy joku verijälki, niin olisi toivottavaa että siihen löytyisi hitti meidän rekisteristä ja selviäisi kenen verta se oikein on, ylikonstaapeli sanoo videolla.
Vlogi vie yksinkertaisen näköiseen toimistohuoneeseen, jossa ”tehdään kyllä isoja asioita jotka vaikuttavat siihen että saadaan rikokset selvitettyä”.
Ensin kirjataan ylös epäillyn tuntomerkit ja erikoistuntomerkit tietokoneelle. Erityiset tuntomerkit kuten arvet yleensä myös valokuvataan.
Epäillystä itsestäänkin otetaan useita erilaisia valokuvia. Pituus katsotaan mittakepillä.
– Kun epäillystä otetaan valokuvia, ei Suomessa ole sellaista hienoa nimi- tai numerokylttiä tässä (rinnan päällä) käytössä.
Kaikkia epäiltyjä saa rekisteröidä. DNA-näytteen ottamiseen tosin tarvitaan rikosepäily, josta saisi vähintään puoli vuotta vankeutta. Näytteenottoa varten poliisilla on oma apupakettinsa pumpulitikkuineen ja suojavarusteineen.
Sormenjälkilaitteella tai vanhalla mustetelalla otetaan kämmenen ja sormien jäljet, kuin lentokentillä.
Nina Juurakon mukaan näytteet säilytetään poliisin rekisterissä henkilön koko eliniän. Vain jos hänet todetaan oikeudessa syyttömäksi, pitää näytteet poistaa.
