Poliisin erityisenä huolena ovat ylikomisarion mukaan huumeita käyttävät lapset ja nuoret.
– Tilastojen valossa huumausaineiden käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa. Viime vuonna kasvoi erityisesti nuorten tyttöjen huumeiden käyttö, ylikomisario Kari Siivo Poliisihallituksesta sanoo.
Huumausaineiden käyttömäärien kasvua tukevat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n jätevesitutkimukset. Niiden mukaan esimerkiksi amfetamiinin käyttömäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2012, jolloin tutkimukset aloitettiin.
THL:n vuonna 2018 tekemän kyselytutkimuksen mukaan kannabis on yleisin Suomessa käytetty huumausaine. Huumekyselyn mukaan 15–69-vuotiaassa väestössä joskus kannabista kokeilleiden osuus oli 24 prosenttia. Naisista kokeilleita oli 19 prosenttia ja miehistä noin 28 prosenttia.
Kokeilut painottuvat nuorten 25–34-vuotiaiden aikuisten ikäluokkaan, joista lähes puolet (44 %) oli joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista.
THL:n vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan runsas kannabiksen käyttö altistaa ahdistus- ja masennushäiriöiden kehittymiselle. Kannabiksen käyttö on erityisen haitallista nuoruusiässä.
– Murrosiässä aivojen kehitys kohti aikuisen suorituskykyä on kiivasta ja siksi ne ovat myös erityisen alttiit päihteiden kaltaisille häiriötekijöille. Pitkäaikainen kannabiksen käyttö heikentää tarkkaavaisuutta ja muistia ja lisää onnettomuusriskiä. Runsas kannabiksen käyttö nuoruusiässä kaksinkertaistaa psykoosiin sairastumisen riskin ja on myös yhteydessä heikompaan koulumenestykseen ja syrjäytymisuhkaan, Siivo kertoo.
Kannabiksen käyttö johtaa helposti muiden erittäin vaarallisten huumausaineiden käyttöön.
– Huumekuolemissa vuonna 2019 kannabiksen käyttöä löydettiin 156 tapauksessa yhteensä 433 kuolemantapauksesta. Nuorten, 15-24-vuotiaiden huumekuolemien määrä on kasvanut vuosina 2015-2019 noin 30 prosenttia.
Poliisin tavoitteena ennalta ehkäisy
Siivon mukaan poliisi on suunnannut omia toimenpiteitään entistä enemmän ennalta estämiseen erityisesti nuorten kohdalla ja ohjeiden mukaisesti toimenpiteiden porrastamiseen sakottamisen sijaan.
– Toimenpiteitä ovat muun muassa ensimmäistä kertaa käyttörikoksesta kiinnijääneiden puhuttaminen ja syyttäjän järjestämä neuvottelu sekä käyttäjien hoitoonohjauskeskusteluiden tehostaminen, joista Poliisihallitus on ohjeistanut poliisiyksiköitä.
Poliisin antamien sakkovaatimusten määrä laski viime vuonna noin yhdeksän prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Hoitoonohjauksia on kirjattu moninkertaisesti aiempaan verrattuna.
Siivo toteaa, että nuoren huumausaineen käyttö tai kokeilu tapahtuu usein ymmärtämättömyydestä.
– Täytyy muistaa, että sillä voi kuitenkin olla kauaskantoisia seurauksia. Esimerkiksi työtä hakiessa työnantajat lähes aina teettävät huumausaineseulan ja tekevät perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuleva merkintä säilyy poliisin rekistereissä noin viisi vuotta, Siivo kertoo.
