Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

Pohjoismaiden talouksien elpyminen hidastuu

Pohjoismaat ovat siirtymässä voimakkaasta palautumisesta hitaampaan talouden nousun tahtiin.

Pohjoismaat kärsivät vakavasta talouskriisistä keväällä voimaan tulleiden koronavirusrajoitusten vuoksi. Rajoitustoimien purkujen jälkeen talouksissa on kuitenkin tapahtunut voimakasta elpymistä.

Danske Bankin mukaan vaikka koronavirusepidemian seuraukset ovat olleet raskaita monille yrityksille ja työntekijöille, ovat useat, vielä puoli vuotta sitten esiin nostetut riskit jääneet toteutumatta.

– Jos verrataan moniin muihin Euroopan maihin, ovat Pohjoismaiden taloudet kärsineet huomattavasti vähemmän. Uskomme tämän suurelta osin johtuvan siitä, että Pohjoismaissa sulkutoimenpiteet ovat olleet vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Lisäksi etätyön ulkopuolelle jäävän työvoiman pääsyä työpaikoille, kuten tehtaisiin tai rakennustyömaille, ei juurikaan ole rajoitettu. Myöskään tavarakaupalle tai huomattavalle osalle palveluita ei merkittäviä esteitä ole pääsääntöisesti luotu, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Muita talouksien nopeaa elpymistä selittäviä seikkoja ovat, että monet kriisistä rajusti kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä, yritykset ovat erittäin digitalisoituneita ja luottamus hallitukseen on korkealla tasolla.

– Jos katsotaan bruttokansantuotteen kehitystä vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon välillä, niin Suomen osalta pudotusta on yhdessä Ruotsin kanssa tapahtunut Pohjoismaista vähiten. Kun verrataan esimerkiksi joihinkin eteläisen Euroopan maihin, on taloutemme reilusti paremmissa kantimissa, Kuoppamäki sanoo.

Elpyminen hidastuu

Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä Pohjoismaiden talouden kasvunopeudet tulevat epäilemättä olemaan korkeat heijastellen uudelleen avaamisen voimakasta vaikutusta. Kuoppamäen mukaa nyt lisää avattavaa ei kuitenkaan enää juurikaan ole, osa rajoituksista pysyy edelleen voimassa ja palautuminen kestää jatkossa todennäköisesti kauemmin.

– Koronaviruksen infektiomäärät ovat jälleen nousseet Euroopassa, Pohjoismaissa ja erityisesti Tanskassa. Vaikka nousevat infektioluvut eivät vielä ole johtaneet uusiin laajamittaisiin sulkutoimiin eivätkä todennäköisesti niin teekään, ovat ne johtaneet paikallisiin rajoituksiin, jotka hidastavat talouden elpymistä, Kuoppamäki sanoo.

– Olemme myös huolissamme siitä, viennin osalta vaikutukset saattavat näkyä viiveellä. Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa aikaisemmat suuret tilaukset ovat pitäneet pyörät pyörimässä, mutta uusia tilauksia on tullut aiempaa vähemmän, hän jatkaa.

Finanssipolitiikka on reagoinut voimakkaasti koronakriisiin, mutta hallituksille aiheutuneet kustannukset ovat Pohjoismaissa yleisesti olleet paljon pienempiä kuin odotettiin, ja julkinen talous on edelleen vahvempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Kestävyysvajeesta kärsivä Suomi tarvitsee Kuoppamäen mukaan jonkin verran vakauttamista pitkällä aikavälillä.

– Yritysten taloudellinen tilanne on parempi kuin mitä keväällä pelkäsimme, eikä konkursseissa ole ainakaan vielä tapahtunut räjähdysaaltoa. Konkursseja nähtäneen kyllä viiveellä lisää. Kotitalouksien talous on keskimäärin vahva, sillä säästäminen on koronarajoitusten aikana lisääntynyt ja suurin osa lomautetuista on päässyt palaamaan töihin. Vakaudesta kertoo sekin, että asuntojen hinnat ovat olleet maltillisessa nousussa, hän sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt