Japanista Pohjois-Koreaan muuttaneet etniset korealaiset eivät löytäneet luvattua ”paratiisia maan päällä”, kertoo japanilaislehti The Asahi Shimbun.
Vuosien 1959 ja 1984 välisenä aikana voimassa olleen kotiuttamisohjelman puitteissa kaikkiaan 93 340 ihmistä palasi Japanista kotikonnuilleen. Hanke sai kannustusta niin molemmilta mailta, medialta, kuin maiden Punaisen Ristin yhteisöiltäkin.
”Elämä siellä oli helvettiä. Olimme niin köyhiä ja meillä ei ollut tarpeeksi ruokaa”, kertoo 77-vuotias Eiko Kawasaki.
Tuohon aikaan etniset korealaiset elivät Japanissa köyhyydessä, eivätkä päässeet esimerkiksi terveysvakuutuksen tai eläkeohjelman piiriin. Moni olikin vakuuttunut, että Pohjois-Koreassa heitä odotti parempi elämä. Tämä osoittautui kuitenkin suureksi virheeksi.
Muuttaneita odottikin ankara elämäntapa, valtion seuranta ja kohtelu toisen luokan kansalaisina. Kawasakin mukaan hänen perheensä joutui tulemaan toimeen surkealla ruokavaliolla, sillä kalaa ja lihaa ei ollut, ja valkoistä riisiäkin oli valtion antamissa ruoka-annoksissa vain kymmenys. Suurin osa ruoasta oli muita viljoja.
Myös esimerkiksi japanilaisia lauluja pystyi laulamaan vain salassa suljettujen ovien ja ikkunoiden takana. Valtiolle epälojaaliksi epäillyt siirrettiin nopeasti keskitysleireille.
Nälänhädän iskiessä Pohjois-Koreaan 1990-luvulla Kawasaki sai lopulta tarpeekseen ja vuonna 2003 hän onnistui loikkaamaan Kiinan kautta takaisin Japaniin tyttärensä ja kahden lapsenlapsensa kanssa.
Kawasaki muistaa edelleen satamasta kuuluneen varoitushuudon hänen saapuessaan Pohjois-Koreaan vuonna 1960.
”Älkää nousko maihin! Palatkaa Japaniin tuolla laivalla!”
