Tämä käy ilmi Taloushallintoliiton toistamasta kyselytutkimuksesta kirjanpitäjille.
Kyselytutkimukseen vastasi tällä kertaa yli 600 kirjanpitäjää, joista suurin osa työskentelee tilitoimistoissa ja taloushallinnon palvelukeskuksissa. Yhdellä kirjanpitäjällä on toimialalla keskimäärin 20–30 asiakasyritystä, joten kyselytutkimus kattaa noin 15[nbsp]000 pk-yritystä.
Yli neljäsosa pk-sektorin yrityksistä on edelleen vakavassa taloudellisessa tilanteessa. Tilanne on kuitenkin parantunut huhtikuusta, jolloin joka kolmas pk-yritys oli vaikeuksissa kirjanpitäjien arvion mukaan.
Konkurssivaarassa on tällä hetkellä edelleen 15 prosenttia yrityksistä, luvussa on laskua vain muutama prosentti huhtikuusta.
Kyky hoitaa laskut ajallaan huonontunut
– Matkailu- ja ravintolapalveluiden alalla maksuviiveet ovat kasvaneet 164 prosenttia ja kaupan alalla 112 prosenttia. Kansantalouden kannalta merkittävä työllistäjä, teollisuussektori alihankintaketjuineen on alkanut kärsimään maksuviiveistä, joiden osuus on kasvanut 40 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, kertoo Accountor Holding Oy:n toimitusjohtaja Niklas Sonkin.
Kyselytutkimuksen perusteella noin 40 prosenttia yrityksistä on jo hakenut tai hakee tarjolla olevia avustuksia ja lainoja. Luvussa ei ole muutoksia huhtikuun tilanteeseen verrattuna.
– Kirjanpitoasiakkaidemme talousdatan perusteella pk-yritysten kassavarat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mikä kertoo yritysten kyvystä mukautua vallitsevaan tilanteeseen. Yritykset ovat keskimäärin onnistuneet mukauttamaan toimintaansa lomautusten, maksujärjestelyjen ja tukien avulla, kertoo Talenom Oyj:n toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala.
Yli 60 prosenttia kirjanpitäjistä arvioi, etteivät julkishallinnon tukitoimet yksinyrittäjille tai pienille yrityksille ole vieläkään riittäviä.
Talouden aktiviteettia hyvin kuvaava maksettujen palkkojen määrä oli pk-sektorilla huhtikuussa noin 12 prosenttia normaalia alempana. Toukokuussa näyttää tulevan vielä pientä lisälaskua. Isoissa, yli 500 henkeä työllistävissä yhtiöissä ei vastaavaa pudotusta vielä ole tapahtunut.
Pienimmät yritykset kärsineet eniten
Pahiten kriisistä kärsineellä matkailu- ja ravintola-alalla työtuntien määrä on pudonnut 95 prosenttia ja laskutusta eniten menettäneellä kaupan alalla työllisyys on tippunut 84 prosenttia kriisiä edeltävästä ajasta.
Kyselyn perusteella kaksi kolmesta kirjanpitäjästä arvioi, että rajoitusten asteittainen purkaminen on paras tie päästä ulos nykytilanteesta. Noin 40 prosenttia kirjanpitäjistä arvioi, että koronarajoitusten purkaminen on silti liian hidasta konkurssien välttämiseksi kokonaan.
Sonkinin mukaan tilastojen valossa pienimmät yritykset ovat kärsineet eniten.
– Tämän sektorin suoraan työllistävä vaikutus koskee lähes 300[nbsp]000 työntekijää. Toivomme päättäjiltä pikaisia toimia, joilla pitkän aikavälin luottamus palautetaan.
