Pk-yritykset ovat olleet kuluvana vuonna hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa koronakriisin vuoksi. Tämä leimaa vahvasti pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia lähiajan suhdannekehityksestä, ilmenee tuoreesta Pk-yritysbarometristä.
– Koronakriisin vaikutukset yritysten ja toimialojen välillä ovat poikenneet toisistaan huomattavasti. Samalla kriisin seurauksia on pyritty lieventämään erilaisin politiikkatoimin. Kriisin vaikutukset ja yhä jatkuva epävarmuus näkyvät laajasti pk-yritysbarometrin tuloksissa, mutta onneksi niissä näkyy myös uskoa tulevaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Yritysten suhdannenäkymien saldoluku laski keväästä 20 yksiköllä.
– Muutos on poikkeuksellisen suuri ja nopea. Viimeksi vastaavaa nähtiin finanssikriisin aikoihin. Tällä kertaa sukellus jäi onneksi hieman pienemmäksi kuin finanssikriisissä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi.
Edellinen pk-yritysbarometri julkistettiin juuri ennen koronanviruksen leviämistä Suomeen. Silloin 17 prosenttia ennusti suhdanteiden heikkenevän ja 26 prosenttia paranevan. Koronakriisi muutti kaiken. Nyt pienistä ja keskisuurista yrityksistä 32 prosenttia arvioi suhdanteiden heikkenevän ja 21 prosenttia paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana.
Odotukset liikevaihdon kasvusta hiipuvat ja investoinneista supistuvat
Odotukset liikevaihdon kehityksestä laskivat jyrkästi. Saldoluku laski kevään barometrista 24 yksikköä ja saa arvon -2.
– Tämä on poikkeuksellisen alhainen arvo, mutta tämäkin onneksi vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana, Malinen sanoo.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.
– Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön suhteen, Malinen sanoo.
Vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, pienet ja keskisuuret yritykset eivät oleta, että henkilöstö pienenisi merkittävästi. Tilanteen vaikeudesta kertoo kuitenkin se, että odotusten saldoluku laski keväästä 11 yksikköä ja päätyi arvoon -2.
– Myönteistä tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä.
Taloudelliset puskurit käytetty
Poikkeuksellisen kevään seurauksena pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt voimakkaasti alkuvuodesta. Tällä kertaa 19 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.
– Vaikeaksi tilanteen tekee se, että yritysten jo valmiiksi tiukka kassatilanne ei mahdollista riittävää valmistautumista mahdolliseen toiseen korona aaltoon, Malinen sanoo.
Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana rahoitusta ottaneiden yritysten määrä nousi seitsemän prosenttiyksikköä kevään barometristä, johon yritykset vastasivat joulu-tammikuussa.
Nyt 32 prosenttia yrityksistä raportoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta. Kriisistä huolimatta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla, sillä vain viisi prosenttia yrityksistä kertoo hakeneensa rahoitusta, mutta jääneensä ilman sitä.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5[nbsp]100 yritystä.
