Uusien asuntojen rakentaminen ei kaadu ainakaan asemakaavoitukseen, kerrotaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vuosittaisessa tonttivarantokatsauksessa. Katsauksesta paljastuu, että asemakaavoituksessa ollaan paljon todellista rakentamisvauhtia edellä.
Tonttivarantokatsauksessa todetaan, että tyhjille ja lähes tyhjille tonteille olisi mahdollista rakentaa lähes 50[nbsp]000 uutta asuntoa.
– On kuitenkin muistettava, että voimassa olevasta asemakaavavarannosta ei voi vetää suoraan yhtäläisyysmerkkiä markkinoiden käytettävissä olevaan tai heti rakennettavissa olevaan kerrosalaan. Osa asemakaavoista vaatii toteutuakseen merkittäviä investointeja infrastruktuuriin ja toisaalta kaikki maanomistajat eivät välttämättä ole lähiaikoina hyödyntämässä omistamillaan mailla olevia rakentamismahdollisuuksia, HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola toteaa tiedotteessa.
Pääkaupunkiseudulla eniten rakentamismahdollisuuksia on Helsingissä. Erityisesti Helsingin vanhojen satama-alueiden, kuten Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruununvuorenrannan asemakaavoissa olisi HSY:n mukaan paljon mahdollisuuksia uusille kerrostaloasunnoille.
Helsingissä satama-alueiden lisäksi myös Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella on HSY:n mukaan paljon rakentamismahdollisuuksia.
Espoossa kerrostalovarantoja on erityisesti Länsimetron ja Vermonniityn alueilla. Vantaan alueista varsinkin Kivistössä olisi runsaasti vapaata tonttia.
Ilmapiiri vaikuttaa asuntokauppoihin
Säästöpankkiryhmän kiinteistövälitysketju Sp-kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen kummastelee asuntomarkkinoiden kasvun pysähtymistä. Rantasen mukaan on erikoista, että näin hyvissä talousnäkymissä vain reilu seitsemän prosenttia suomalaisista olisi tällä hetkellä halukas vaihtaman asuntoa.
– Kevään myyntilukujen perusteella on epätodennäköistä, että alkuvuoden ennusteemme asuntokaupan jopa viiden prosentin kasvusta tulee tänä vuonna toteutumaan. Se, miksei kuluttajien poikkeuksellisen korkea luottamus näy asuntokaupan vilkastumisena, on osin mysteeri meille ammattilaisille, toimitusjohtaja pohtii tiedotteessa.
Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana asuntokauppa on pudonnut 3,1 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala epäilee, että asuntokauppoja hillitsee polarisaatio. Hänen mukaansa ihmiset vertailevat yhä enemmän omia kokemuksiaan ja tarpeitaan muiden ihmisten kokemuksiin asuntokaupoista. Taloudellista riskiä ei välttämättä uskalleta ottaa, jos ei uskota kenenkään muunkaan ottavan sitä.
– Mediassa on myös paljon viime aikoina varoiteltu kotitalouksien kasvavasta velkataakasta sekä taloyhtiölainoista ja niiden vaaroista. Ehkä nämä viestit ovat tavoittaneet ihmiset, ja heistä on tullut aiempaa harkitsevaisempia kodinvaihdon suhteen, Vesala toteaa.
Lainakaton kiristymisen epäillään vaikuttavan
Vesala ja Rantanen myös epäilevät, että nykypäivänä ihmiset saattavat haluta suuremman asunnon hankinnan sijasta käyttää ylimääräisen rahansa esimerkiksi matkusteluun tai muihin elämyksiin. Käytettyjen asuntojen tulevia peruskorjauksia saatetaan pelätä niiden kustannusten takia.
POP Pankin mukaan asuntojen hinnat ovat valtakunnallisesti seuranneet yleistä tulokehitystä.
Ainoastaan pääkaupunkiseudulla hinnat ovat pankin mukaan karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudulla hinnat eivät ole palautuneet muun maan tasolle 1990-luvun ja 2010-luvun lamojen jälkeen. Pääkaupunkiseudun hintoja ja asuntokysyntää kiihdyttää alati kasvava asukasmäärä.
– Tavallisen palkansaajan on entistä haastavampaa hankkia tarpeitaan vastaavaa omistusasuntoa, tiedotteessa todetaan.
Lainakaton nostaminen ja asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pienentyminen ovat Säästöpankkiryhmän mukaan saattaneet hidastaa asuntomarkkinoita. Finanssivalvonta päätti maaliskuussa kiristää asuntolainakattoa viidellä prosentilla. Lainakatolla pyritään estämään kotitalouksien velkaantumista.
POP Pankin mukaan ainakin alhaiset korkotasot, laina-aikojen piteneminen ja vuokratukijärjestelmä ovat vaikuttaneet asuntojen hintatason nousuun.
