Pitkäaikaistyöttömille bonusta perustulon päälle? – ”Ihan väärä signaali”

Professori Heikki Hiilamon mukaan kaikille pitkäaikaistyöttömille etsittäisiin osallistumistoimintaa, jota työtön voisi itse ehdottaa.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon vetämä tutkijaryhmä ei aio ehdottaa, että osallistumistulo ja perustulo yhdistettäisiin.

Perustuloa maksetaan ehdoitta, kun taas osallistumistulon maksamisen ehtona on, että pitkäaikaistyötön osallistuu yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan.

Väitöskirjatutkija Johanna Perkiö on esittänyt, että perustulon päälle maksettaisiin bonusta vapaaehtoisesta osallistumisesta. Hiilamon mukaan tuen korottaminen nykyisestä ei ole realistista, jos kohderyhmänä ovat vain pitkäaikaistyöttömät.

– Siinä on ongelma, jos tuki nousee, kun työttömyys pitkittyy. Se on ihan väärä signaali. Silloinhan kannattaisi odotella, että alkaa saada enemmän rahaa, Hiilamo toteaa.

Sen sijaan Hiilamo ehdottaa, että osallistumistulo- ja perustulokokeilut yhdistettäisiin. Hänen mukaansa osallistumistulokokeilu voitaisiin käynnistää vuoden 2018 alussa. Perustulokokeilu käynnistyi jo tämän vuoden alussa.

Hiilamon vetämä tutkijaryhmä on selvittänyt hallitukselle, minkälaisia osallistavan sosiaaliturvan malleja muualla on käytössä. Ryhmä esittää suuntaviivoja, miten osallistumistulo voitaisiin käytännössä toteuttaa Suomessa. Selvitys julkistetaan todennäköisesti ennen tammikuun loppua.

Sanktiointi ymmärretty väärin

Hiilamon mukaan osallistumistulo kohdistettaisiin niille ihmisille, joilla on ollut pitkäaikaisia vaikeuksia työllistyä. Lähtökohtana on, että työtön itse ehdottaa, miten hän haluaisi osallistua. Osallistumisesta sovittaisiin sosiaalityöntekijän kanssa.

Osallistumistulo olisi työmarkkinatuen suuruinen eli keskimäärin noin 700 euroa kuukaudessa ennen veroja. Jos työtön kieltäytyisi osallistumisesta, hän saisi vain toimeentulotuen perusosan. Yksinasuvalle toimeentulotuen verottomana maksettava perusosa on alle 500 euroa kuukaudessa.

Hiilamon mielestä osallistumistuloon liittyvä sanktiointi on ymmärretty hieman väärin.

– Lähtökohtaisesti kaikille etsitään ja yhdessä löydetään ja sovitaan osallistumisen muoto. Jos joku ei missään tapauksessa halua mihinkään osallistua, silloin tilanne on sama kuin nykyisinkin eli toimeentulotuki on ainoa tuki. Se ei siinä mielessä muuta nykyistä tilannetta, Hiilamo sanoo.

Mikäli osallistumistulo otettaisiin käyttöön, tutkijaryhmän mielestä toimeentulotukea ei pitäisi enää sanktioida osallistumistoiminnasta kieltäytymisen vuoksi, kuten nykyisin voidaan tehdä.

– Nykyisin jos ei osallistu kuntouttavaan työtoimintaan, menettää kokonaan työmarkkinatuen. Mallimme on lievempi, mutta se koskee laajempaa ryhmää.

Hiilamo huomauttaa, että kuntouttavan työtoiminnan tarjouksia tai mitään muitakaan aktivointitoimia ei nykyisin kohdisteta juurikaan pitkäaikaistyöttömille resurssien puutteen vuoksi. Työtön ei myöskään itse voi ehdottaa, minkälaista kuntouttavaa työtoimintaa hän haluaisi tehdä.

Työtön voisi ansaita 300 euroa

Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä noin 120 000. Työttömyyden keston määrittely ei ole yksiselitteistä. Jos osallistumistuen piiriin kuuluisivat yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet, joukkoon kuuluisi myös ansioturvaa saavia työttömiä. Tutkijaryhmä on kuitenkin ajatellut, että osallistumistoiminta koskisin vain työmarkkinatuella olevia työttömiä.

Alle 25-vuotiaat otettaisiin osallistumistoiminnan piiriin jo varhaisemmassa vaiheessa. Hiilamo uskoo, että myös nuorille löytyisi mielekkäitä osallistumistapoja, jos toimintakyvyssä ei ole ongelmia.

– Nykyjärjestelmässä on se pulma, että helposti käy niin, ettei ole tarjota mitään toimenpiteitä ja sen vuoksi toimettomuusaika pitkittyy.

Osallistuminen voisi olla Hiilamon mukaan esimerkiksi järjestötyötä, opiskelua ja joissain tapauksissa lähimmäisestä huolehtimista.

– Toki, jos henkilöllä on osa-aikatyö, se voitaisiin tulkita osallistumiseksi.

Nykyisin työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa bruttona ilman, että työttömyysetuus pienenee.

– Me ajattelemme, että suojaosan täytyisi säilyä myös osallistumistulomallissa.

Opiskelu ei voisi olla tutkintoon johtavaa koulutusta kuin poikkeustapauksissa. Muutoin syntyy Hiilamon mukaan perverssejä kannustimia.

– Kun on ollut riittävän pitkään työttömänä, voisi opiskella työmarkkinatuen suuruisella opintotuella, ja se ei tietysti ole hyvä juttu. Joillakin syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla ongelmana on se, että työmarkkinatuki on suurempi kuin opintotuki, ja osallistumistulo voisi silloin olla ratkaisu.

Osallistumistoimintaa olisi lähtökohtaisesti päivittäin muutaman tunnin ajan, mutta Hiilamon mukaan osallistuminen olisi sovittavissa yksilöllisesti riippuen osallistumisen muodosta ja henkilön toimintakyvystä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt