Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää tilannetta Ukrainassa vakavana ja korostaa EU-maiden solidaarisuuden tärkeyttä. Mitä tulee Suomen turvallisuustilanteeseen, ministerin mukaan ainakaan välitöntä uhkaa ei ole. Näin Haavisto kommentoi ajankohtaista Ukrainan-tilannetta Verkkouutisille:
Tässä spekukoidaan sillä, onko Venäjällä intresseissä mahdollisesti laajempi sotilaallinen hyökkäys. Miten todennäköisenä pidät tätä?
– On tietysti erittäin huolestuttava tilanne, että joukkoja kootaan Krimille ja Itä-Ukrainan ympärille. Venäjä itse sanoo (puolustusministeri Sergei Shoigu lausunnossaan) että kysymys on harjoituksesta. Jos kysymys on harjoituksesta, sillä on yleensä aina alku ja loppu ja on hyvä kertoa naapureille, milloin harjoitus alkaa ja loppuu. Ja sitten kun se loppuu, niin joukot toivottavasti vedetään takaisin kasarmeille. Tällaista varmuutta ja selkeyttä tähän tilanteeseen nyt varmasti kaivattaisiin.
Kuulostavatko Venäjän puheet harjoituksesta uskottavilta?
– Kuulostaa uhkailulta, jos harjoituksen reunaehtoja ei kerrota muille ja tässä mielessä ymmärrän hyvin ukrainalaisten huolen.
Haavisto kertoo keskustelleensa tänä aamuna puhelimitse tilanteesta Viron ulkoministerin Eva-Maria Liimetsin kanssa. Liimets oli paraikaa Kiovassa muiden Baltian ulkoministerien kanssa vierailulla. Haavisto korostaa pitävänsä tärkeänä, että EU-maista osoitetaan nyt solidaarisuutta Ukrainalle tässä tilanteessa.
Mihin Venäjä oikein pyrkii?
– On hyvin vaikea Venäjän ajatuksia tässä lukea. Totta kai erilaisia uhkakuvia voi nähdä. Voi ajatella, että paine kohdistuu Itä-Ukrainaan ja siihen, että Itä-Ukrainaa pyrittäisiin jollain tavalla liittämään Venäjän yhteyteen vielä tiiviimmin.
– Enemmän tämä näyttäisi tässä vaiheessa vahvalta sotilaalliselta painostukselta Ukrainaa kohtaan. Se ainoa tie, minkä kansainvälinen yhteisö tässä tilanteessa osaa neuvoa, on Minskin sopimusten kunnioittaminen ja paluu neuvottelupöytään Venäjän ja Ukrainan välillä. Tämä on tietysti ollut meidänkin ohje ja toivomus keskustellessamme venäläisten kanssa.
Miten tämä heijastuu Suomen turvallisuustilanteeseen? Onko meidän syytä olla huolissamme?
– Seuraamme tässä vaiheessa tätä tavattoman tarkasti, mitään tietysti aivan suoraan Suomeen kohdistuvaa uhkaa ei tässä ole, mutta silloin kun Euroopassa turvallisuutta uhataan tai jonkun maan suvereniteetti koetaan olevan uhan alla, niin silloin on aina vakavasta asiasta kysymys.
Krimin opetukset ja Suomi
Hallitusohjelman mukaan ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.”
Onko turvallisuustilanne Itämeren ympäristössä nyt muuttumassa niin, että tätä asiaa pitäisi arvioida uudelleen?
– Varmasti on hyvä, että tätä hallitusohjelman kirjaustakin ja tätä niin sanottua niin sanottua Nato-optiota aina arvioidaan eri tilanteissa ja eri ajassa, ja tämänhän nostin esiin myös tavatessani ulkoministeri (Sergei) Lavrovin Pietarissa. Mitään sellaista juuri nyt – päivän päälle, joka olisi muuttanut tätä arviota, ei mielestäni ole.
– On tärkeää pitää mielessä, että jos maailma muuttuu entistä hullummaksi tai uudet turvallisuusuhat nousevat Euroopassa, täytyy Suomenkin turvallisuutta katsoa tarkasti. Mutta juuri nyt ei ole mitään sellaista välitöntä uhkaa, joka toisi tarvetta tämän uudelleen arviointiin.
Krimin miehityksen 2014 jälkeen Suomi on lisännyt puolustusyhteistyötä ja solminut sopimuksia länsimaiden kanssa. Onko Suomen turvallisuuspoliittinen asema nyt erilainen verrattuna Krimin miehityksen tilanteeseen?
– Olemme nähneet kansainvälisen yhteistyön ja yhteisön kanssa yhdessä toimimisen tavattoman tärkeäksi. Ehkä Krimin opetus oli myös se, miten hyvin tällaisilla epätavanomaisilla keinoilla voidaan eri maita painostaa ja tehdä yllätyksellisiä siirtoja. Totta kai kaikkia tällaisia vastaan olemme ehkä tänä päivänä vähän paremmin varautuneita kuin ennen Krimin miehitystä.
Minkälainen merkitys on esimerkiksi Britannian tai Yhdysvaltojen kanssa tiivistyneellä puolustusyhteistyöllä Suomelle?
– Sillä on tietysti merkitystä, että yhteistyömme on tiivistä ja usein se koskee silloin paitsi sotilaallisia harjoituksia, myös poliittista yhteistyötä: tiedonvaihtoa ja aktiivista yhteydenpitoa. Juuri tällaisissa kriisitilanteissa on entistä tärkeämpää, että aktiivinen tiedonvaihto toimii.
– Kyllähän Euroopan unioni on siinä mielessä myös turvallisuusyhteisö Suomelle, että sen piirissä näitä uusia turvallisuusuhkia käsitellään aika paljon. Tällaiset kyber- ja hybridiuhat ovat usein sellaisia, että niitä eivät käsittele edes millään tavalla sotilasviranomaiset vaan ne ovat siviilipuolen asioita.
