Verkkouutiset

Pitääkö aivovuodosta olla huolissaan?

BLOGI

Akavan puheenjohtajan mielestä Suomen olisi kannustettava osaajia nykyistä paremmin.
Sture Fjäder
Sture Fjäder
Sture Fjäder on pitkän linjan työmarkkinajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lähes puolet korkeakoulutetuista 18–35-vuotiaista pitää ulkomaille muuttoa todennäköisenä omalla kohdallaan, todettiin tiedontuotantomme eli Akava Worksin selvityksessä vastikään.

Kartoitimme alkuvuodesta kyselyllä laajasti nuorten korkeakoulutettujen näkemyksiä työelämästä sekä heidän arvojaan. Olen tutustunut tuloksiin tarkkaan ja pohtinut niiden merkitystä Akavan edunvalvonnalle ja yhteiskunnalle.

Ne 44 prosenttia vastaajista, jotka pitävät ulkomaille muuttoa todennäköisenä omalla kohdallaan, katsoivat, että muutto parantaa heidän työmarkkina-arvoaan ja tuo parempia urakehitysmahdollisuuksia. Tismalleen oikein mietitty, sillä osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen menestyksen kulmakiviä. Meidän pitää olla tulevaisuudessa entistä paremmin verkottuneita globaalissa kilpailussa. Suomen asema globaalissa taloudessa ratkaistaan osaamisen kentällä.

Samalla mieleen nousee väistämättä kysymys, onko korkeakoulutettujen maastamuutto, ns. aivovuoto, jo merkittävä huolenaihe. Ainakin se on mielenkiintoinen ja liian vähän keskusteltu teema.

Korkeakoulutettujen maastamuuttajien määrä on lisääntynyt vuosina 2005–2016. Vuonna 2005 korkeakoulutettuja maastamuuttajia oli vajaat 2 500, vuonna 2016 heitä oli vajaat 3 400. Enemmistö (58 prosenttia) työikäisistä korkeakoulutetuista maastamuuttajista on naisia.

Yksittäisistä muuton kohdemaista selvästi suosituin on Ruotsi, jonne muutti viidennes vuoden 2016 korkeakoulutetuista maastamuuttajista. Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat olivat Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa.

Aivovuotoa pohdittaessa on kuitenkin muuttolukujen tutkimisen rinnalla otettava huomioon, että paluumuuttoakin tapahtuu ja korkeakoulutettujen kokonaismäärä on lisääntynyt. Suhteellisessa tarkastelussa asia näyttäytyy siten, että suomalaisten korkeakoulutettujen suhteellinen maastamuutto on pysynyt melko muuttumattomana vuodesta 2005. Tässä valossa merkkejä vakavasta aivovuodosta ei ole havaittavissa.

Useat 18–35-vuotiaat korkeakoulutetut ilmoittivat kyselyssämme, että ulkomailla työskentely kiinnostaa. Tässä yhteydessä avoimeksi jää, toteutuuko tämä toive. Entä palaavatko maastamuuttajat takaisin? Ongelmallista voi olla, jos jokaisen vuosiluokan osaavimmat lähtevät opiskelemaan huippuyliopistoihin tai ulkomaille töihin, eivätkä palaa takaisin Suomeen.

Suomeen paluun kiinnostavuuteen vaikuttaa moni asia, muun muassa perheeseen, uuteen työhön sekä kannustimiin liittyvät tekijät. Onko Suomi mielekäs paikka asua ja tehdä työtä, jos esimerkiksi verotus on aivan erilaisella tasolla kuin maassa, jossa on asunut viime vuodet?

Mielestäni vaativan työn tekemisen, vastuunoton ja osaamisen pitää näkyä palkassa. Tärkeää olisi tulo- ja etenkin marginaaliverotuksen korjaaminen. Akavan tavoitteena on tuloverojen laskeminen kaikilla tulotasoilla.
Kansainvälisyys näkyy Akava Works -selvityksessä myös siinä, miten nuoret korkeakoulutetut kehittäisivät tulevaisuuden Suomea. Heistä enemmistö, 55 prosenttia, uskoo, että suomalainen työelämä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälistä työvoimaa.

Suomessa tulee olla tulevaisuudessa enemmän osaamisintensiivistä työtä. Tällaisesta työstä kilpaillaan jatkossa yhä kovemmin eri maiden kesken.

Kyselymme nuorista vastaajista selvä enemmistö (71 prosenttia) pitää Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä. Kriittisesti EU-jäsenyyteen suhtautuu 18 prosenttia vastaajista ja 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Yksi konkreettinen asia, jonka EU-jäsenyys voi tarjota suomalaiselle nuorelle on Erasmus-ohjelma. Noin 50 prosenttia Suomen korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä yhteistyöstä rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmalla. Yli 235 000 suomalaista on hyödyntänyt ohjelmaa sen reilun 30 vuoden aikana.

Kaikki nämä näkökulmat kansainvälisyyteen on syytä ymmärtää ja pitää mielessä kehitettäessä työelämää. Kansainvälisyyden merkitys muuttuu ja korostuu. Kansainvälisyydellä on iso vaikutus työelämäämme jo nyt – puhumattakaan kymmenen vuoden päästä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)