– Viime keväänä tuli eteen poliittinen lakko helmikuussa, ja silloin minua alkoi harmittaa. Minua alkoi harmittaa siksi, että oli poliittinen lakko asiasta, joka ei liittynyt työehtoihin millään lailla, sanoo lahtelaisen Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen viitaten SAK:n järjestämään aktiivimallin vastaiseen mielenilmaukseen Helsingin Senaatintorilla.
Paananen tapasi median edustajia keskiviikkona Työrauha 2018 -kansalaisaloitteen tiedotustilaisuudessa. Paanasen aloitteessa esitetään, että poliittiset lakot sallittaisiin vain, jos niillä on liityntä työehtoihin ja ne ovat mielenosoitusluonteisia.
– (Helmikuun) Lakko johti esimerkiksi siihen, että ihmiset eivät päässeet töihin. Nimenomaan pienipalkkaiset, autottomat ihmiset kärsivät eniten.
– Mutta se, että poliittisten syiden takia ei päästä työpaikalle, on minusta vähän hassu juttu. Se pisti vihaksi, Paananen toteaa.
Paanasen mukaan häntä harmittaa myös työpaikkakiusaaminen. Kun ammattiliitot lähtevät mukaan poliittiseen lakkoon, liittoihin ja lakon piiriin kuulumattomat työntekijät joutuvat herkästi negatiivisen huomion kohteeksi.
Toisaalta liiton jäsenet painostetaan työtaisteluun, jonka syyt eivät koske heidän omaa työsopimustaan tai jonka syistä he eivät välttämättä ole samaa mieltä.
– Juttelin monen yrittäjän kanssa, ja monissa yrityksissä oli havaittavissa poliittisten asioiden vuoksi työpaikkakiusaamista. Se ei minusta työpaikalle kuulu.
Paanasen mielestä nykyistä lainsäädäntöä on syytä uudistaa. Tällä hetkellä Suomen laki sallii poliittisen lakon, jonka kestoa ei ole rajattu.
Poliittisessa lakossa työntekijät ryhtyvät lakkoon ilmaistakseen mieltä poliittista tahoa tai
tilannetta kohtaan. Syyt eivät liity suoraan työehtoihin, eivätkä työnantajat voi vaikuttaa
poliittisen lakon syntyyn tai syihin. Silti kustannukset maksaa Paanasen mukaan ennen kaikkea yrittäjä.
– Politiikka on erittäin tärkeää, mutta sitä ei saisi tehdä toisten rahoilla. Ei tarvitse tuottaa tahallaan tappiota toiselle, Paananen painottaa.
Eduskunta päättää rajoituksista
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on rajoittaa poliittisia lakkoja, jotka sallittaisiin vain, jos niillä on liityntä työehtoihin ja ne ovat mielenosoitusluonteisia.
– Me esitämme, että eduskunta päättää, miten rajoitukset tehdään, Paananen kertoo.
Suomen poliittista lakkoa koskeva lainsäädäntö on Euroopan mittapuulla poikkeuksellinen ja eroaa oikeuskäytäntöjen suhteen selvästi esimerkiksi muista Pohjoismaista.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hyväksyttävinä on pidetty vain lyhyitä ja luonteeltaan spontaaneja protestilakkoja. Työrauha 2018 -kansalaisaloite tähtää samankaltaiseen käytäntöön myös Suomessa.
– Käytännössä Ruotsissa oikeustapauksissa ne on määritelty muutaman tunnin mittaisiksi. Käytännössä tämäntyyppisistä aikayksiköistä puhutaan.
Topi Paananen korostaa, että kansalaisaloitteella ei puututa työehtosopimuksia koskeviin
lakkoihin eikä lakon ulkopuolisiin poliittisiin mielenilmauksiin.
