Koronaviruksen on todettu aiheuttavan tietylle osalle sairastuneista eriasteisia jälkioireita, joiden kesto voi vaihdella muutamasta viikosta jopa yli vuoteen.
Tutkimusten perusteella oireet ovat yleisempiä vakavasta taudinkuvasta kärsineillä, mutta niitä voi ilmaantua myös lievempien infektioiden jälkeen. Väsymyksen ja hengenahdistuksen ohella monet ovat kertoneet erilaisista neurologisista oireista, kuten sekavuudesta, kihelmöinnistä tai polttavasta tunteesta ihollaan.
Yalen yliopiston tutkijat selvittivät asiaa pitkästä koronasta kärsivien Survivor Corps -järjestön jäseniltä saatujen tietojen pohjalta. Monet ilmoittivat voimakkaista kivuista eri puolilla kehoa sekä tärinän kaltaisista oireista. Tutkijoiden mukaan on haastavaa, ettei pitkäaikaisiin oireisiin ole vieläkään saatavilla yleisesti hyväksyttyä diagnoosia tai hoitomahdollisuuksia.
Today-sivuston mukaan tutkimuksen taustalla oli 50-vuotiaan käsikirjoittaja Heidi Ferrerin mediahuomiota herättänyt itsemurha viime vuoden toukokuussa. Hän oli kertonut kärsineensä sietämättömistä jälkioiresta, kuten värinän tai tärinän tunteesta.
Vastaavat oireet ovat heikentäneet pitkästä koronasta kärsivien toimintakykyä ja johtaneet ahdistukseen, masennukseen tai itsetuhoisuuteen. Tutkimusta johtanut sydänlääkäri ja tutkija Harlan Krumholz sanoo keskustelleensa asiasta oireista kärsivien kanssa.
– Heidän vartalonsa ei ole enää heidän hallinnassaan. Oireet ovat erittäin piinallisia. Olen puhunut ehkä viiden tai kymmenen ihmisen kanssa, jotka ovat harkinneet rajujen oireiden vuoksi itsemurhaa, Krumnholz sanoo.
Oireiden syyksi on usein epäilty psykologisia tekijöitä. Krumholzin mukaan on liian varhaista sulkea pois mahdollisuutta, että niiden taustalla olisi viruksen aiheuttamia fysiologisia tekijöitä. Ilmiö voi liittyä immuunijärjestelmän ylireagointiin ja siihen liittyviin tulehdustiloihin.
