Verkkouutiset

Testausmäärät ovat vähentyneet syksyn aikana. / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Piilottiko koronan testauksen muutos tartuntoja? ”Onneksi pikkujouluja perutaan”

Näytteenoton lisääminen nykyisestä sitoisi valtavan määrän työvoimaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronaviruksen deltamuunnoksen ajama talviepidemia on kiihtynyt viime viikkoina voimakkaasti Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa.

THL:n ilmoittamat tartuntamäärät ovat olleet marraskuun alkupuolen jälkeen korkeammalla tasolla kuin kertaakaan pandemian aikana. Testauksen merkittävä samanaikainen vähentyminen on herättänyt huolta siitä, että todellinen koronatilanne voi olla huomattavasti synkempi.

THL:n mukaan testejä tehtiin vielä elokuun lopulla yli 30 000 kappaletta päivässä, mutta syys–lokakuussa enintään 16 700 kappaletta päivässä. Marraskuussa määrä on noussut noin 20 000 päivittäiseen testiin.

Positiivisten testien osuus oli juhannuksen tienoilla alle prosentti, mutta lokakuussa noin viisi prosenttia ja nyt yli kuusi prosenttia.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan testausohjeita muutettiin alkusyksystä THL:n uusien ohjeiden mukaiseksi. Suurin muutos oli, että kaksi kertaa rokotettuja ei enää testattu yhtä herkästi, jos tiedossa ei ollut altistumisia.

Sairaanhoitopiirissä on keskusteltu paluusta aiempaan malliin. Karhulan mukaan tätä ei ole pidetty järkevänä, sillä näytteenotto sitoo suuren määrän henkilökuntaa, josta on muutenkin pulaa. Kaksi kertaa rokotettuja ei pääsääntöisesti laiteta karanteeniin.

Tuula Karhula toivoo kansalaisten käyttävän kasvomaskeja aiempaa aktiivisemmin infektioriskin vähentämiseksi.

– Kyllä tilanne on huolestuttava. Onneksi tiistainen siirtymisemme leviämisalueeksi on herättänyt eteläkarjalaisia, ja esimerkiksi pikkujouluja ollaan perumassa erityisesti tanssien ja yhteislaulujen osalta, Karhula sanoo Verkkouutisille.

Sairaalaan joutuneilla tartunta on yleensä tiedossa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä arvioi testiin hakeutumisen kynnyksen nousseen alkusyksystä käyttöönotetun testausstrategian myötä.

– Testausta suunnataan nyt enemmän taudinkuvan vakavuuden perusteella kuin aiemmin. Kahdesti rokotettujen testauskynnyksen nostaminen on vähentänyt testimäärää ja toisaalta suunnannut testausta paremmin, Pietilä toteaa.

Hänen mukaansa positiivisten testien osuuden nousu kertoo todennäköisesti sekä paremmasta kohdentamisesta että lieväoireisten jäämisestä testauksen ulkopuolelle.

– Toisaalta esimerkiksi vaikeasti sairastuneiden eli sairaalahoitoon joutuneiden osalta edelleen vain harvalla ei tartunta ole ollut tiedossa jo ennen sairaalan joutumista. Tämä puhuu sen puolesta, että diagnoosiin päästään edelleen varsin hyvin, Mikko Pietilä sanoo.

Hän varoittaa tuijottamasta liian tarkasti testipositiivisuutta, vaikka se on vakiintunut yhdeksi epidemian vaikeusasteesta kertovaksi mittariksi. Poikkeavien käytäntöjen vuoksi eri maiden prosenttiosuuksia ei voi pitää täysin vertailukelpoisina.

– Sen sijaan sairaalahoidon tarpeen nousu on selkeästi huolestuttava mittari.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)