Piia-Noora Kauppi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Piia-Noora Kauppi: Suomalaiset pankit uhkaavat joutua maksumiehiksi

Finanssialan toimitusjohtaja varoittaa vääränlaisesta yhteisvastuusta ja veroasteen noususta.

Finanssiala ry:n toimitusjohtajan, kokoomuksen entisen europarlamentaarikon Piia-Noora Kaupin mukaan EU:n verotusoikeus olisi valtava poliittinen muutos.

Euroopan komissio antoi keskiviikkona oman ehdotuksensa 750 miljardin suuruisesta elpymisrahastosta, jolla korjattaisiin koronakriisin aiheuttamia vaurioita unionin taloudessa. Elvytykseen otettaisiin lainaa rahoitusmarkkinoilta, ja niitä on ehdotettu maksettavaksi ennen kaikkea uusilla EU-veroilla: esimerkiksi päästökaupan laajentamisella, hiiliverolla ja digiverolla.

Ex-meppinä Kauppi kommentoi, että kyse on poliittisesti suuresta siirrosta. Hän kertoo suhtautuvansa ehdotukseen kriittisesti.

– EU:n suora verotusoikeus veisi selvästi syvemmälle integraatioon. Perinteisesti valtiollisiin instituutioihin liittyy oma verotusoikeus. Tässä mielessä ollaan hyvin lähellä liittovaltion rakenteita, Piia Noora Kauppi toteaa Verkkouutisten haastattelussa.

– Pitäisikö näin sitten tehdä? En henkilökohtaisesti kannata EU:n suoraa verotusoikeutta, sillä se johtaisi vääjäämättä kokonaisveroasteen kasvuun. On vaikea nähdä tilannetta, jossa eurooppalaisia veroratkaisuita pystyttäisiin tekemään niin, että jäsenvaltioissa verotasot tulisivat alaspäin. Jotta verotus ei kiristyisi, EU-verojen tulisi korvata kansallista verotusta tai jättää esim. EU-jäsenmaksut kokonaan pois. Meillä Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa on jo yksi maailman korkeimpia veroasteita, hän sanoo.

– En myöskään pidä järkevänä siirtyä EU-jäsenmaksuista veroilla katettavaan kustannustenjakoon. Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla rahoitettaisiin EU:ta entistä enemmän ilman, että siinä olisi valtioiden välistä tasaavaa elementtiä, mikä jäsenmaksuneuvotteluissa aina on.

Hänen mukaansa finanssiala suhtautuu elpymisrahastoon lähtökohtaisesti myönteisesti. Se on kuitenkin toteutettava tavalla, joka on ”pidemmän päälle kestävä”.

– Olemme enemmän kannattaneet lainamuotoisia tukimuotoja. Näkemyksemme pohjana meillä on ollut se, että lyhytaikaiset ratkaisut eivät saisi johtaa uusiin ongelmiin myöhemmässä vaiheessa, hän avaa.

Finanssialan huolena pankkien vakausmaksut

Finanssiala on ollut Kaupin mukaan erityisen huolissaan pankkien kriisinratkaisurahastoon liittyvästä esityksestä. Suomalaispankeille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkikriisien vuoksi.

Tämä olisi finanssialan mukaan vahingollista koko Suomen taloudelle. Suomessa toimivat pankit ovat auttaneet kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä. Tätä kansantalouden kilpailuetua ei pidä hukata.

– Pankkien yhteisvastuusta meillä on selkeän kriittinen näkemys, Kauppi sanoo.

Kaupin mukaan finanssikriisiin verrattuna koronakriisissä eurooppalaisten pankkien vakavaraisuuspuskurit ovat lähes kolminkertaiset finanssikriisiin verrattuna: pankit ovat siis lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa.

– Tällä viikolla julkaistussa Euroopan pankkivalvontaviranomaisen arviossa pankkien kriisinsietokyvyn ennustettiin kestävän nyt tiedossa olevien haasteiden yli. Eli pystytään pankkisektorin näkökulmasta pitämään pyörät pyörimässä, Kauppi sanoo.

– Se ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Kyllä pankkisektori koko Euroopassa tulee ottamaan tässä osumaa.

Hän muistuttaa, että vakavaraisuustilanne ei koronakriisissä missään nimessä ole yhtenäinen. Finanssivalvonta totesi maaliskuussa julkistetussa raportissaan, että suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.

– Pohjoismaiset pankit ovat vakavaraisuustasoltaan varsin kaukana kriisimaiden, kuten Kreikan, Italian tai Espanjan, tasosta. Myös huonolaatuisten luottojen määrä vaihtelee alle prosentista jopa tilanteeseen, jossa ongelmaluottoja on taseissa yli kolmannes luottokannasta. Suomessa ollaan oltu jo pitkään euroalueella yhden prosentin hujakoilla, hän sanoo.

– Suomalaiset pankit ovat eurooppalaisittain todella hyvässä kunnossa, ja pystyvät pitämään kansantalouden pyöriä pyörimässä kriisin keskelläkin. Finanssiala on keskeinen osa koronakriisin ratkaisua.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt