Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

”Pihlajalinna repii voittonsa hoitohenkilöstön selkänahasta”

Sosiaali- ja terveysalan konserni Pihlajalinnan yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Tehyn jäseniltä saatujen tietojen mukaan tulossa on irtisanomisia ja palkanalennuksia, mutta irtisanottavien määrää ei ole kerrottu.

– Jälleen joudumme todistamaan todella röyhkeää toimintaa suurelta sote-yritykseltä. Alkuvuonna vanhuspalveluissa julki tulleet törkeät laiminlyönnit eivät riittäneet. Nyt on vuorossa Pihlajalinna Oyj, joka repii voittonsa kirjaimellisesti hoitohenkilöstön selkänahasta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (sd.).

Pihlajalinna kertoi toukokuussa ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan kasvattaneensa liikevaihtoa ja parantaneensa liikevoittoa. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi tuolloin, että yhtiön painopiste on nyt liiketoiminnan tuloksen jatkuvassa parantamisessa.

Vain reilun kuukauden päästä yhtiö ilmoitti 2400 työntekijää koskevista yt-neuvotteluista, ja alustavaksi vähennystarpeeksi ilmoitettiin 380 henkilötyövuotta. Samalla kerrottiin tehostamisohjelmasta tavoitteena 14 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

– Yhtälö on ilmiselvä. Tuloskuntoa ja lisää jaettavaa osakkeenomistajille haetaan nyt työntekijöiden vähentämisellä ja palkanalennuksilla. Mikäli irtisanomiset kohdistuvat hoitotyöhön, heikennetään väistämättä myös potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tämä on jo nähty muun muassa Attendon ja Esperi Caren tapauksissa eikä mitään ole opittu, sanoo Rytkönen.

Tehy on vaatinut sosiaali- ja terveysalan yritysten voittojen suitsimista tarvittaessa vaikka lainsäädännöllä.

– Pihlajalinnan tapaus osoittaa, että vaatimus on syytä uudistaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa pääosin verorahoitteisia eivätkä alan yritykset toimi aidosti yksityisillä markkinoilla. Siksi valtiovallankin olisi puututtava näin julkeaan toimintaan, sanoo Rytkönen.

Tehy pitää yt-neuvottelujen lopputuloksena tehtäviä palkanalennuksia laittomina. Oikeuskäytännön mukaan palkkojen alentaminen vaatisi yrityksen taloudellisia vaikeuksia tai konkurssiperustetta.

Rytkösen mukaan on käsittämätöntä, että samanaikaisesti yritykset valittavat pulaa osaavasta hoitohenkilöstöstä ja käyttäytyvät näin.

– Irtisanomisia, palkanalennuksia, painostusta, jäljelle jäävän henkilöstön kasvavaa kuormitusta. Ja sitten työnantajat ihmettelevät julkisuudessa, miksi ei saada työvoimaa. Jos tämä meno jatkuu ja sote-alan ongelmia ei saada kuntoon, vetovoima vain heikkenee ja sillä on vakavat vaikutukset, hän sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt