Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) on jättänyt kolme talousarvioaloitetta oikeudenhoidon parantamiseksi.
– Oikeudenhoito on yksi tärkeimmistä valtion ja järjestäytyneen yhteiskunnan ydintehtävistä. Mikäli oikeudenhoito ei toimi, on suuri vaara, että luottamus koko yhteiskunnan toimintaan rapautuu. Vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa, mutta myös halukkuudessa yritystoimintaan ja investointeihin, Keto-Huovinen huomauttaa tiedotteessaan.
Ongelmakohdaksi Keto-Huovinen nostaa sen, että oikeudenhoidon henkilöstöresurssit on nykyisellään laitettu äärirajoille. Hänen mukaansa etenkin syyttäjien lukumäärää tulisi kasvattaa nykyisestä.
– Henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa olleet viime vuosina äärirajoilla. Poliisi, syyttäjälaitos ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa vain yhdelle toimijalle annetut lisäresurssit voivat aiheuttaa pullonkaulan seuraaviin ja heikentää kansalaisten oikeusturvaa mm. käsittelyaikojen pitkittyessä. Resurssipula on myös merkittävä ongelma työhyvinvoinnin kannalta, kun töitä tehdään oman vapaa-ajan ja jaksamisen kustannuksella, Keto-Huovinen sanoo.
Tutkintavankien siirryttyä alkuvuodesta poliisilta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulle vankipaikat ovat loppumassa kesken ja vankiluvun odotetaan nousevan vuonna 2020.
– Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi esimerkiksi Vantaan vankilan laajentaminen. Etuna uuden vankilan rakentamiseen olisi jo olemassa olevat toimitilat, minne tarvitsisi rakentaa tarvittavat selliosastot ja valvontatilat. Laajennusprojekti olisi hyvä aloittaa mahdollisimman pian, Keto-Huovinen huomauttaa.
– Rikosvastuun toteutumisen, oikeusjärjestelmämme uskottavuuden ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava ja tämän vuoksi oikeudenhoidon riittävän resurssitason turvaaminen on erittäin tärkeää. Rikosvastuun toteutuminen edellyttää priorisointien sijaan resursseja, Keto-Huovinen toteaa.
