Kannanseurannan kehityshanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanta-arviot perustuvat pääasiassa saalistietoihin ja metsästysseurakohtaisiin kanta-arvioihin. Niistä on pystytty päättelemään, että valkohäntäpeurakanta on kasvanut monilla alueilla.
— Toimiva kannanseurantajärjestelmä on kaiken A ja O. Vain hyvin tunnettua riistakantaa voidaan hoitaa kestävästi. Kannanhoidolle voidaan asettaa tavoitteita, ja tavoitteiden saavuttamista pystytään seuraamaan, kun meillä on luotettava kannanseurantajärjestelmä, kertoo Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.
Erilaisten tiedonkeruutapojen toimivuutta selvitetään. Loimaalla on käynnissä kaksivuotinen koe, jossa selvitetään riistakameroiden ja DNA-keräysten mahdollisuuksia kannanarvioinnissa. Riistakamerakuvia on kahdessa vuodessa kertynyt yli 30 000 kappaletta ja DNA-näytteitä on kerätty lähes 1 300 kappaletta. Havaintojen avulla yksilöidään valkohäntäpeuroja ja muodostetaan tarkka kanta-arvio.
Samaan aikaan alueen metsästäjät kirjaavat metsästyspäivien yhteydessä näköhavaintoja havaitsemistaan valkohäntäpeuroista. Näköhavaintojen avulla Luonnonvarakeskus muodostaa arvion alueen valkohäntäpeurakannasta. Hirven kanta-arvio perustuu pitkälti metsästäjien samalla tavalla keräämään hirvien näköhavaintotietoon, jota on kerätty jo kymmeniä vuosia.
Metsästäjien apu tiedon keruussa on korvaamattoman tärkeää. Tällä hetkellä valkohäntäpeuran näköhavaintoja on keräämässä neljä seuraa ja toistasataa metsästäjää.
