Pienet kylät ovat rapistuneet Neuvostoliiton jälkeen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Venäjän pieni kylä kapinoi: Nimi muuttuu Syyriaksi

Vallanpitäjiin kyllästyneet kyläläiset toivovat, että rapistuva kylä saa nimen myötä apua.

Ajokelvottomat ja kuoppaiset tiet, silloin tällöin toimiva sähkön- ja vedenjakelu sekä huonokuntoiset asuintalot ja olemattomat palvelut ovat arkea Venäjän syrjäseuduilla.

Radio Free Europe kertoo, että pieni Bungurin kylä Siperiassa on kyllästynyt siihen, että Kremlin päättäjät eivät ota kuuleviin korviin asukkaiden huolia rapistuvasta kylästään.

Asukkaat ovat käynnistäneet erikoisen hankkeen, jonka toivotaan tuovan helpotusta arkeen. Kyläläiset haluavat nimetä Bungurin Syyriaksi, jotta Venäjän hallituksen Lähi-itään lähettämistä avustusrahoista valuisi edes pieniä murusia Siperian syrjäseudulle.

– Nimeämme Bungurin Syyriaksi, jonka jälkeen haemme Venäjän valtiolta humanitaarista apua, kylän asukas Sergei Zhavronkov kertoo suunnitelmista.

Hänen mukaansa Venäjän hallitus käyttää miljoonia Syyrian avustamiseen, vaikka Bungur on yhtä pahasti tuhoutunut.

– Me emme saa mitään huomiota, Zhavronkov valittelee.

Bungurissa muistellaan kaihoisasti Neuvostoliiton aikoja.

– Näimme aluekomitean sihteerin ja muita virkailijoita kolme kertaa vuodessa. He saapuivat kolhoosiin istutuksen, maanparannuksen ja sadonkorjuun aikaan. Heiltä saatoimme kysyä mitä tahansa halusimme. Nyt meillä ei ole edes edustajaa paikallishallinnossa, Aleksander Volkov kertoo.

Kyläpahanen on saanut rapistua rauhassa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

– Meillä oli koulu ja kirjasto, mutta ne on suljettu. Tänne jätettiin kylätoimikunta ja toisen maailmansodan muistomerkki. Täällä ei ole mitään muuta paitsi hautausmaa, Zhavronkov toteaa.

Verkkouutiset kertoi hiljattain, että Venäjällä on virinnyt protestihenkeä vallanpitäjiä kohtaan. Varsinkin Kremlin kaavailema eläkeuudistus on saanut tavalliset venäläiset takajaloilleen.

Eläkeuudistuksen laukaisema protestihenki näkyy jo Vladimir Putinin kannatuksessa. Presidentin suosio on tippunut Krimin jälkeisen ajan pohjalukemiin, eli noin 67 prosentin kannatukseen. Vielä ennen eläkeuudistuksen julkituloa Putinia tuki noin 80 prosenttia kansasta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt