YIT:n esittelemä 26,5 neliön yksiö Helsingissä 2014. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Pienet asunnot lisäävät kuplan riskiä

Asuntokokojen pieneneminen vääristää Asuntosäätiön toimitusjohtajan mukaan markkinoiden tilannetta hinnan osalta.

Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja Esa Kankainen osallistuu tuoreessa blogissaan keskusteluun pienten asuntojen osuudesta uudisrakentamisessa.

– Pieniä asuntoja on vaikea muuttaa tarvittaessa isommiksi. Liian yksipuolinen asuntokanta luo yksipuolisen asukaskunnan, minkä on todettu aiheuttavan asumiseen enemmän häiriötilanteita. Asuntokokojen pieneneminen vääristää myös asuntomarkkinatilannetta asumisen hinnan osalta, kun yhä pienemmistä asunnoista joudutaan maksamaan yhä korkeampaa hintaa. Hintakuplan puhkeamisen riski kasvaa, Kankainen toteaa.

Valtion tukemassa ARA-tuotannossa mennään hänen mukaansa kestävän kaupunkikehityksen linjoilla eli rakennetaan kaiken tyyppisiä asuntoja yksiöistä perheasuntoihin.

– Me Asuntosäätiössä teemme sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja ARAn ohjeistuksen mukaan mikä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti yksiöt ovat yli 30 neliöisiä. Kolmioiden keskipinta-ala taloissa on 63-68 neliötä.

Asuntosäätiön ei Kankaisen mukaan tarvitse rakennuttaa pieniä asuntoja myöskään siksi, että asumishintojen pelättäisiin karkaavan käsistä.

– Asuntojen vuokrat ja vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan, joten asuminen pysyy kohtuuhintaisena isommissakin asunnoissa, hän vakuuttaa.

Asuntosäätiö tekisi hänen mukaansa asuntoja enemmänkin, mikäli tontteja olisi saatavilla ja valtio toimillaan edistäisi enemmän ARA-tuotannon syntymistä.

– Valtion roolista kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä ja asumisen kohtuuhintaisuus ylipäänsä ovat asioita, joista toivottavasti puhutaan tulevia eduskuntavaaleja odotellessa enemmänkin, Kankainen huomauttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt