Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo kannattavansa Saksan ja Ranskan ehdottamaa EU:n elvytysrahastoa, kunhan siihen kytketään vaatimus vastuullisesta taloudenpidosta.
– Suomen etu on, että EU on vahva ja toimintakykyinen. Tarvitaan ratkaisuja jotka vahvistavat EU:ta, Orpo sanoo Verkkouutisille.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat maanantaina 500 miljardin euron elvytysrahastoa, jolla korjattaisiin koronakriisin aiheuttamia vaurioita unionin taloudessa. Rahasto tulisi osaksi EU-budjettia. Suunnitelmaan kuuluisi, että EU-komissio ottaa lainaa markkinoilta ja antaa sitä eteenpäin kriisistä kärsiville jäsenmaille. Suunnitelman mukaan osa tuesta olisi avustusta, osa lainaa.
Orpon mielestä tuki täytyy myöntää lainana.
– Jokaisen pitää myös hoitaa omat velkansa, koska muuten tilanne johtaa moraalikatoon.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on sanonut, että Merkel–Macron-paketti lisäisi EU-maiden keskinäistä yhteisvastuullisuutta.
– Olemme yhteistyöhakuinen Euroopan unionin jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa, Kulmuni kirjoittaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan sanoi perjantaina, että hänen mielestään EU:n pitää palata ”no bail-out”-sääntöön, joka viime vuosina vähitellen unohtunut. Sääntö tarkoittaa, että jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan.
Orpo on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että yhteisvastuut ovat lisääntyneet vaivihkaa: Euroopan keskuspankki hankkii valtion velkakirjoja, Euroopan investointipankki lisää yritysrahoitusta, Euroopan vakausmekanismista otetaan rahaa koronakriisin torjumiseksi ja Sure-rahastolla hoidetaan työttömyyttä.
Merkelin ja Macronin ehdotus voi Orpon mielestä parantaa sekavaa tilannetta, koska yhteiset vastuut saataisiin osaksi EU:n budjettia ja parlamentaarista päätöksentekoa.
– Suomella on jo paljon vastuita. Osa EU-maista on velkaantuneita ja Suomikin on matkalla sellaiseksi. Suomen pitää jatkaa sitä pitkää linjaa, että olemme vastuullisen taloudenpidon kannalla, Orpo sanoo.
Elvytysrahasto saattaa olla ristiriidassa EU:n perussopimuksen kanssa. Orpo on valmis isoihinkin muutoksiin.
– Jos se vaatii perussopimuksen muutosta, nekin pitää tehdä. Me vahvistamme tällä EU:ta.
Hän muistuttaa, että Suomen viennistä 60 prosenttia menee koko EU:n alueelle ja 40 prosenttia euroalueelle. Suomen talous kärsii koronakriisistä enemmän kuin Saksan tai Ruotsin, hän ennustaa.
– Jos euroalue sakkaa, meidän hyvinvointimme romahtaa.
Orpo sanoo, että kun pohtii elvytysrahastoa, täytyy pohtia myös vaihtoehtoiskustannuksia. Elvyttämättä jättämiselläkin on seurauksensa.
– Jos asioita ei pystytä sopimaan, se on huonoin tie. Jos koronasta ei nousta yhdessä, se johtaa hajaantumiskehitykseen ja pahimmillaan EU:n hajoamiseen.
