Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan Suomen Akatemian määrärahat laskevat, vaikka hallitus on iloinnut tutkimuksen kunnianpalautuksesta.
Ennen budjettiriihtä hallitus kävi kovimman väännön korkeakoulujen rahoituksesta. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti yliopistoille vain kymmenen miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle, mutta hallitus päätti lopulta korottaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla jo ensi vuonna eikä vasta vaalikauden kuluessa.
– Tämä on hyvä alku, mutta samaan aikaa on huomattava, että hallitus vähentää Suomen Akatemian myöntövaltuuksia. Käytännössä tieteen ja tutkimuksen määrärahojen lisäykset jäävät hallituksen puheita pienemmiksi tämän budjettimuutoksen myötä, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo Verkkouutisille.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuus on huippututkimukseen tarkoitettua rahoitusta, josta yliopistot ja korkeakoulut kilpailevat. Valtuutta leikataan 31 miljoonalla eurolla ensi vuoden budjetissa verrattuna tähän vuoteen.
– Tässä on tehty silmänkääntötemppu. Vähän noloa hallitukselle, kun he juhlivat muutama viikko sitten, että nyt nämä rahat annetaan yliopistoille ja korkeakouluille ja sitten selviääkin, että toisaalla tutkimuksen rahoitus laskee, Orpo sanoo.
Suomen Akatemian rahoitus on tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorahoitusta ja yksi kokoomuksenkin vaalitavoitteista oli, että rahoitus nostetaan neljän prosentin kasvu-uralle bkt:sta.
– Budjettikirjan mukaan tki-osuus ei nouse, vaan se on 2,72 prosenttia bkt:sta, ei neljä, Orpo toteaa.
Vihreiden koulutuslupaus ei ole toteutumassa
Orpon mukaan vihreiden lupaus koulutuksen määrärahojen palautuksesta ei ole toteutumassa.
– He lupasivat palauttaa leikatut määrärahat ja antaa lisää. Nyt ei palauteta niitä rahoja, joita on jouduttu aiempina vuosina leikkaamaan ja myös lisäykset jäävät kovin pieniksi. Lisäyksistä iso osa on vielä tulevaisuusinvestointeja eli kertaluontoisia lisäyksiä, jotka päättyvät vuonna 2023, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajamäärän lisäys.
Koulutuksen määrärahalisäykset eivät siis ole pysyviä, vaan määräaikaisia.
– Kysymykseni kuuluukin hallitukselle, irtisanotaanko sitten nämä opettajat?
Orpo nostaa esille myös perusopetuksen laatuun tehtävät kertaluontoiset määrärahalisäykset.
– Meinaako hallitus, että laatu tulee sitten kuntoon, että rahoitus voidaan lopettaa? Tässäkin hallitus käyttää pikavippejä tai lainarahaa, myy valtion omaisuutta saadakseen tämän näyttämään paremmalta. Ja seuraava hallitus on todella hankalan paikan edessä, koska nämä määräaikaiset rahoitukset loppuvat ja samaan aikaan hallitus on ottanut velkaa lisää.
Tulevaisuusinvestoinnit koulutukseen leikataan ehkä pois
Pääministeri Antti Rinne (sd.) linjasi viime viikolla Suomen Kuvalehden haastattelussa, että mikäli hallituksen työllisyystavoite ei toteudu, niin hallitus ”arvioi uudelleen” aiottuja kahden miljardin tulevaisuusinvestointeja.
– Jos pääministeri Rinteen puheet ovat vielä voimassa jatkossa, niin sitähän se tarkoittaa, että ne leikataan pois, mitä hallitus on nyt luvannut tulevaisuusinvestointeina koulutukseen. Ja kun hallituksella ei ole työllisyystoimia eikä tietoakaan niistä ja kun taloustilanne heikkenee, niin jos hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa ja Antti Rinteen puhe pitää, se tarkoittaa sitä, että ne leikataan pois.
Orpon mielestä vihreiden vaalilupaukset ja hallituksen toteuttama koulutuspolitiikka ovat kuin yö ja päivä.
– Me kaikki muistamme vihreiden rajun oppositiopolitiikan, koulutusleikkausten arvostelun ja hulppeat lupaukset koulutuksen rahoista, ei näillä (hallituksen toimilla) ole mitään tekemistä niiden kanssa. Eivät he pysty nostamaan sitä rahoitusta.
Orpon mielestä on onnetonta, että vaikka hallitus lisää pysyviä menoja yli miljardilla eurolla vaalilupaustensa kattamiseksi, niin koulutuksen rahoituksen pysyvästä lisäyksestä ei ole huolehdittu.
– Tässä on kyse arvovalinnasta. Vihreät ovat pettäneet oman koulutuslupauksensa, Orpo sanoo.
Budjettikirja paljastaa sen, mitä hallitus ei ole kertonut: Suomen Akatemian valtuutta leikataan ensi vuoden budjetissa -31 miljoonaa.
Miksi korkeatasoisesta perustutkimuksesta leikataan? Yhteinen tutkimuksen 4% BKT-tavoite karkaa. pic.twitter.com/p7nJa0Fllh
— Sanni Grahn-Laasonen 🇺🇦 (@sannigrahn) October 8, 2019
”Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuus on 337 milj. euroa”, todetaan OKM:n tiedotteessa. Harmi, että tämä on 31 Me vähemmän kuin tänä vuonna. Entistä tiukemmaksi menee tutkimusrahoituksen saaminen #tutkimus #tiede #budjetti https://t.co/yUMKbRFb16
— Kirsti Sintonen (@KirstiSintonen) October 7, 2019
