Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo piti tiistaina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän puheen Paasikivi-seuran kokouksessa.
Orpo kuvaili sitä, miten sotilaalliset jännitteet ovat Euroopassa kasvaneet.
– Viimeaikainen kehitys on ollut äärimmäisen huolestuttavaa, kun Venäjä on keskittänyt suuria määriä sotilaallista voimaa Ukrainan rajalle. Vastaavaa tilannetta Euroopassa ei ole ollut sitten toisen maailmansodan, hän totesi.
Venäjä on vaatinut länneltä ja Natolta takeita siitä, ettei puolustusliitto laajene enää itään.
– Tämän voi suoraan katsoa viittavaan useaankin valtion Venäjän lähialueilla, Orpo sanoi.
– Viime vuosisadan suurvaltapolitiikan keskellä suuret maat jakoivat Euroopan pienet, mukaan lukien Suomen, omiin etupiireihinsä. Kuulemme nyt kaikuja menneisyydestä ja etupiiripuheista presidentti (Vladimir) Putinin vaatiessa uutta ”turvallisuussopimusta” Eurooppaan, hän jatkoi.
Orpo muistutti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta on turvata kansakunnan itsenäisyys ja tehdä omia päätöksiä.
– Tähän ajatukseen eivät sovi edellisen vuosisadan ajatukset suurvaltojen keskenään tekemistä sopimuksista, jotka päättäisivät pienten maiden kohtalot.
Venäjän vaatimukset ovat Orpon mukaan vastoin kansainvälisten sopimusten takaamia periaatteita, joihin lukeutuvat valtioiden rajojen itsemääräämisoikeuksien kunnioitus sekä valtioiden oikeus joko liittoutua tai olla liittoutumatta.
– Näistä ei voi tinkiä eikä etupiiriajatteluun tule palata.
Orpo sanoi, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta jännitteet heijastuvat lähialueillemme.
Venäjä on Orpon mielestä Suomelle toistuva haaste kahdesta syystä.
– Ensimmäinen näistä on Venäjän suurvaltaidentiteetti, joka ilmenee sen haluttomuutena sopeutua sääntöperäiseen kansainväliseen järjestelmään. Venäjä haluaa olla enemmän omien sääntöjensä tekijä kuin yhdessä laadittujen sääntöjen noudattaja, hän sanoi.
– Toinen syy on Suomen ja Venäjän kahdenvälisessä suhteessa vallitseva epätasapaino, joka rajoittaa Suomen mahdollisuutta vaikuttaa Venäjän kokonaisvaltaiseen toimintaan. Suurin osa meidänkin Venäjä-suhteemme tilaan vaikuttavista asioista ovat sellaisia, joihin Suomella on vain rajallinen kyky vaikuttaa. Toisin sanoen, Suomi on itsensä kokoinen osa Venäjän ulkopolitiikkaa, mutta ongelma onkin siinä, miten Venäjä on usein Venäjän kokoinen osa Suomen ulkopolitiikkaa.
Pidin eilen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän puheen arvostetun Paasikivi-seuran kokouksessa. Tosiasioiden tunnistaminen ja kansallisen liikkumavaran ylläpitäminen on viisauden alku. Pienen valtion etu on pitää kaikki vaihtoehdot auki. https://t.co/yKjhkYs0Lg
— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) January 26, 2022
