Verkkouutiset

Petteri Orpo. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Petteri Orpo: Tätä vihervasemmisto ei ymmärrä ollenkaan

Kokoomusjohtajan mielestä ihmisillä pitää olla vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa palveluihin omilla valinnoillaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan aluevaaleissa ovat vastakkain yhtäältä järjestelmään ja toisaalta ihmiseen keskittyvä ajattelu. Gallupien kärkipaikkaa kuntavaalivoiton jälkeen pitänyt kokoomus julkistaa tänään ohjelmansa vaaleihin.

– Kokoomus on paras puolue sille, että kun uutta järjestelmää tehdään, on keskiössä ihminen – potilas, avun tarvitsija, palveluiden käyttäjä. Ei organisaatio, eikä hallinto eikä byrokratia ja valtarakenteet. Ihminen, ei järjestelmä, Petteri Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Äänestäjiä on ollut vaikea saada syttymään tammikuun vaaleista. Kaikki puolueet tuntuvat toistavan samaa perusviestiä. Palveluita on parannettava ja jonoja lyhennettävä. Rahaakaan ei saisi tuhlata ylettömästi. Eri asiantuntija-arvioissa onkin pyöritelty äänestysaktiivisuuden jäävän vain noin 50 prosenttiin.

Petteri Orpon mukaan tammikuussa kannattaa ehdottomasti lähteä uurnille. Vaaleissa valitaan päättäjät 21 uuden hyvinvointialueen valtuustoihin. Niissä päätetään, miten palvelut alueella järjestetään.

– Tämä on Suomen historian suurin uudistus hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen palveluihin. Koko järjestämismalli rakennetaan käytännössä uudelleen ja siellä ovat kaikkein tärkeimmät palvelut aina neuvoloista vanhuspalveluihin. Kyllä sillä on väliä, kuka siellä on päättämässä. Siksi kannattaa vaikuttaa, hän summaa.

Orpo muistuttaa, että kyse on myös taloudellisesti valtavasta muutoksesta. Sote-palveluiden ja pelastustoimen siirtymisessä kunnilta hyvinvointialueille puhutaan jopa 220[nbsp]000 työntekijästä ja noin 21 miljardista eurosta.

–  Ne ovat veronmaksajien eli äänestäjien rahoja. Kyllä sillä on väliä, miten ne käytetään ja kuka niitä käyttää – miten sillä rahalla saadaan ihmisille mahdollisimman hyvät palvelut, hän sanoo.

Kokoomusta pidetään tarkan euron puolueena. Miten yhdistyvät paremmat palvelut, mutta tehokkaampi rahankäyttö?

– Jos yhteisistä varoista ei pidetä huolta ja rahankäyttö ei ole vastuullista, aika nopeasti katoaa pohja koko hyvinvoinnilta ja palveluilta, Petteri Orpo vastaa.

– Sitten on se toinen puoli, jota vihervasemmisto ei ymmärrä ollenkaan. Samalla eurolla voidaan saada järkevästi käytettynä enemmän laatua ja enemmän palveluita. Hallintomalli on pidettävä kevyenä ja palvelujen tarjonta laajana, jolloin eurot voidaan käyttää fiksusti. Uudet innovaatiot ja esimerkiksi digitaaliset palvelut voivat parhaimmillaan säästää kustannuksia.

– On myös esimerkiksi tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin, sillä sitä pienemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään, hän jatkaa.

Jonossa ei parane

Mitä kokoomus sitten tarkoittaa keskittymisellä ihmiseen järjestelmän sijasta?

– Tavoite on se, mikä uudistuksessa on ollut alusta alkaen. Että hoitoon pääsee viiveettömästi. Se on kaikkien etu. Jonossa ei kukaan parane, Petteri Orpo linjaa.

– Hallituksen malli ei tuo ratkaisua jonosta hoitoon pääsyyn. Se ei myöskään tuo yhtäkään ratkaisua siihen, miten rahat saadaan riittämään. Päinvastoin näyttää siltä, että kustannukset lähtevät käsistä, jos siellä ei ole kokoomusta päättämässä. Näyttää siltä, että hallitus työntää sinne vielä maakuntaveron, joka tulee entisestään kiristämään palkansaajan ja eläkkeensaajan verotusta, hän varoittaa.

Kokoomusjohtajan mukaan hallituksen linjan riskinä on, että lopputuloksena saadaan tehoton julkisen sektorin tuotantomonopoliin tähtäävä malli, joka tulisi veronmaksajille kalliiksi.

Tämän sijasta pitäisi Orpon mukaan keskittyä hoitoon pääsyyn ja hyviin, sujuviin palveluihin.

– Tuodaan mukaan ihmisten vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa palveluihin omilla valinnoillaan. Yksityinen sektori ja järjestöt tarvitaan mukaan – ei pelkkää julkista sektoria.

Kokoomus näkee tässä tärkeimpinä työvälineinä palvelusetelit ja yksityisen hoidon Kela-korvaukset.

– Palvelusetelit velvoittavasti kaikille hyvinvointialueille, että ihminen voi hakea palvelusetelin avulla hoidon muualtakin. Ja jos jono ei vedä, silloin hyvinvointialue on velvollinen antamaan setelin jokaiselle ihmiselle. Palvelusetelin avulla voidaan tukea monituottajamallia. Sillä voidaan myös saada hajautettua palvelutuotantoa niin, että palvelupisteitä voi syntyä sinnekin, mihin niitä julkisella monopolilla ei synny.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti kevään 2020 kehysriihessä 40 miljoonan euron leikkauksesta yksityisen hoidon Kela-korvauksiin. Leikkauksen on määrä astua voimaan vuonna 2023. Petteri Orpo pitää tätä järjettömänä

– Hyvinvointialojen liitto HALI:n tutkimus osoittaa, että sadattuhannet käynnit siirtyvät yksityiseltä julkiselle tälläkin leikkauksen koolla. Tämä tarkoittaa, että ihmiset menevät ennestään ruuhkautuneen julkisen sektorin jonojen päähän. Aivan maalaisjärjen vastaista hommaa. Me haluaisimme päinvastoin kehittää ja kasvattaa Kela-korvausta, Orpo sanoo

Ongelmien ryteikkö

Hyvinvointialueiden on määrä aloittaa toimintansa vähän yli vuoden päästä. Käytännön tilanne on Petteri Orpon mukaan kuitenkin yhä täysin sekaisin. Hän povaa vuodelle 2023 kasaantuvan ongelmien ryteikköä. Orpo muistuttaa, että pieniäkin kuntaliitoksia hierotaan vuosia. Nyt puhutaan aivan eri mittaluokan asioista.

– Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on Eksote ja siellä ollaan aika pitkällä. Sitä on kuitenkin rakennettu kymmenen vuotta. Isossa osassa Suomea kuten vaikkapa Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa tämä on aivan levällään.

Orpon mukaan alueille ei ole annettu riittäviä perusteita siihen, miten hyvinvointialue pannaan toimimaan käytännössä. Esimerkiksi rahoituksen lähtötasoa ei ole tiedossa ja useilla alueilla ei ole hallintosääntöä.

– 220[nbsp]000 ihmistä vaihtaa työnantajaa kunnista ja kuntayhtymistä tähän. Kuka johtaa ja missä istutaan? Millä perusteilla tehdään töitä ja millä tietojärjestelmillä? Millä budjetilla?, hän listaa.

Tietojärjestelmät ovatkin oma lukunsa. Niiden tilaa Petteri Orpo kuvailee pelottavaksi. Hänen mukaansa näyttää siltä, että kaikki ryhtyvät tekemään omia järjestelmiään. Auki on esimerkiksi, miten ne pelaavat yhteen. Tällaisten hankkeiden kesto ja kustannukset tapaavat myös olla mittavia. Orpon mukaan puhutaan vuosista ja sadoista miljoonista euroista, jos ei jopa miljardeista.

– Hallituksen ja ministeriöiden pitäisi todella ryhdistäytyä ja antaa selkeät perusteet alueille siitä, miten malli rakennetaan.

– Lopulta on muistettava, että kyse on yhteiskuntamme tärkeimmistä palveluista. Ei rikota sitä, mikä toimii, vaan korjataan sitä mikä on rikki. Saadaan ihmiset jonoista hoitoihin, keskitytään henkilöstön työssäjaksamiseen, huolehditaan kestävästä taloudenpidosta. Näitä asioiden puolesta Kokoomus tekee töitä, Orpo painottaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)