EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen osallistuvan ”aktiivisesti markkinatalouden perusperiaatteisiin ja sijoittajavastuuseen nojaavaan EMU:n toimintaedellytysten vahvistamiseen”. Suomi korostaa EMU:n toimivuuden parantamisessa markkinakurin ja jäsenmaiden oman vastuun merkitystä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kirjoittaa blogissaan, että Suomen tavoitteena on vakaa ja kestävä talous- ja rahaliitto. Hänen mukaansa keskustelu EMU:n kehittämisestä otti tuulta alleen Ranskan presidentinvaalien jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut euroalueelle omaa budjettia ja valtiovarainministeriä, ja Saksa on ehdottanut vakausmekanismin kehittämistä eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.
– Hallitus koki tarpeelliseksi arvioida, pitääkö hallitusohjelmaa muuttaa, jotta uusiin ehdotuksiin voidaan ottaa kantaa. Hallituksen piirissä todettiin, että hallitusohjelma on suurilta linjoiltaan kestänyt hyvin aikaa. Petteri Orpo toteaa.
Talous- ja rahaliiton keskeiset ongelmat ovat hänen mukaansa ylivelkaantuminen, markkinakurin puute sekä valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys.
– Suomi korostaa kannassaan markkinakuria ja jäsenmaiden oman vastuun merkitystä. Jäsenmaiden on uudistettava taloutensa rakenteet itsensä ja omien kansalaistensa vuoksi, ei EU:n tai komission. EU on juuri niin vahva kuin sen yksittäiset jäsenmaat.
Ylivelkaantumiseen ja markkinakurin puutteeseen Suomi tarjoaa Orpon mukaan valtioiden velkajärjestelymekanismin luomista.
– Korostamme toimivia menettelyitä ja riittäviä siirtymäaikoja, jotta velkajärjestelyt voidaan tehdään hallitusti ja välttyä vakavilta markkinahäiriöiltä. Velkajärjestelymekanismi voitaisiin luoda esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin yhteyteen.
Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä ei hänen mukaansa aikomuksista huolimatta ole vieläkään saatu täysin katkaistua. Pankkien vakavaraisuussääntelyä tulisi valtiovarainministerin mukaan muuttaa vastaamaan paremmin todellisia riskejä: järjestämättömiä luottoja täytyy alentaa ja pankkien pääomapohjaa vahvistaa.
– Riskejä on saatava vähennettyä ja tasattua ennen kuin niitä voidaan jakaa. Siksi Suomi pitää edelleen ensisijaisen tärkeänä pankki- ja pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamista. Yhteinen talletussuoja voidaan ottaa käyttöön, kun järjestämättömien luottojen määrää on saatu vähennettyä. Esityksestäni valtioneuvosto tulee valmistelemaan konkreettisen esityksen pankkisektorin riskejä vähentävistä toimenpiteistä.
Petteri Orpon mukaan Suomi kannattaa Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Sitä tulisi hänen mukaansa kehittää niin, että EVM:llä on riippumattomat edellytykset ottaa vastuu sopeutusohjelmien sisällöstä ja niihin liittyvästä velkakestävyysanalyysistä. Kehitystyön lopputuloksena EVM:stä voitaisiin luoda eurooppalainen valuuttarahasto.
– Suomi ei näe perusteita uusien instituutioiden kuten euroalueen budjetin tai euroalueen valtiovarainministerin perustamiselle. Suomi katsoo, ettei makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä myöskään tarvita. Ehdotuksilla ei ratkaista euroalueen keskeisimpiä ongelmia. Joissakin tilanteissa euroalueen korvamerkitty osuus EU-budjetista voi olla perusteltu. Euroryhmän puheenjohtajan asemaa voimme vahvistaa, mutta sitä ei tule yhdistää komission jäsenen tehtävään.
Orpo kirjoittaa, että ”Suomi suhtautuu Euroopan yhdentymiseen positiivisesti. Talous- ja raha-asioissa integraation tulee tapahtua niin, että riskejä ensin vähennetään, jotta jäsenmaat ovat tasavertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa. Jos Suomen tavoitteisiin päästään, erot euromaiden talouksissa aikaa myöden tasaantuvat ja riskit vähenevät. Euromaiden välinen vastakkainasettelu myös vähenisi”.
– Nyt hyväksytyt ennakkovaikuttamislinjaukset täydentävät hallitusohjelman ja muiden olemassa olevien vaikuttamisasiakirjojen linjauksia. Komissio julkaisee joulukuussa oman esityksensä EMUn kehittämisessä etenemiseksi. Hallituksen tavoite on vaikuttaa siihen. Hallitus on oman kannanmuodostuksensa suhteen hyvässä vaiheessa, valtiovarainministeri Orpo toteaa.
