Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää hallituksen sote-uudistukselle asettamaa kolmen miljardin euron säästötavoitetta realistisena.
– Kyllä minä pidän sitä täysin realistisena. (Martti) Hetemäki tekee paljon puhutussa muistiossaan yhden hahmotelman, jonka mukaan säästöpotentiaali on 4-5 miljardia. Se vain kertoo siitä, että kyllä meillä on löydettävissä kolmen miljardin tehokkuusparannus, Orpo sanoi tänään tiistaina toimittajille eduskunnassa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä valtiovarainministeriön muistio ei tuota uskottavaa arvioita sote-uudistuksen vaikutuksesta julkisiin menoihin. Sen mukaan muistiossa sekoituvat uudistuksen tavoitteet ja vaikutuksia koskevat arviot.
Orpon mukaan valtiovarainministeriön valtiosihteeri, kansliapäällikkö Martti Hetemäki on kuvannut viime viikolla kohua herättäneessä muistiossaan säästöpotentiaalia eli mistä säästöt voidaan saada aikaan.
Orpon mukaan valtiovarainministeriössä ajatellaan, että tulevassa sote-järjestelmässä menot saadaan tavoitellulle tasolle viime kädessä menokehysjärjestelyn kautta. Tavoitteena on, että 2020-luvun lopussa kustannustaso on kolme miljardia alempi kuin mikä se muutoin olisi nykymenolla.
2000-luvulla sote-menot ovat kasvaneet noin neljän prosentin vuosivauhtia. Uudistuksella tavoitellaan kahden prosentin vauhtia.
– Joka vuosi tässäkin mallissa annetaan kaksi prosenttia lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kuin edellisenä vuotena, Orpo huomauttaa.
Valtovarainministeri kiistää, että Hetemäkeä olisi ohjattu poliittisesti muistion teossa.
– Hän on tehnyt omalla virkavastuullaan tämän muistion. Tämä on asian totuus.
”Se alkaa säästää, kun ihmiset pääsevät hoitoon”
Verkkouutiset kysyi Orpolta, miten maakunta pystyy samanaikaisesti hillitsemään menoja ja parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua.
– Kuulostaa ihan valtiovarainministeriön tehtävältä. Tämä on monesti dilemma, että meidän pitää pystyä aina niukoilla resursseilla tuottamaan hyvää ja ihmiset haluaa parempaa, mikä on aivan oikeutettu pyyntö. Eli meidän täytyy verovarat käyttää hyvin, Orpo vastasi.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa, että uudistuksen suurimmat riskit liittyvät maakuntien rahoituksen riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen.
Orpon mukaan yksi vahva järjestäjä, jolla on maakunnassa rahat ja valta, luo ihmisille sujuvat palveluketjut.
– Se, että valinnanvapaus toteutuu perustasolla, takaa sen, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon silloin, kun on tarve. Ei olla jonossa. Kun pääsee sujuvasti hoitoon ja sairaudet paranevat ajallaan, silloin erikoissairaanhoitoon ja jatkohoitoihin ei kulu kansainvälistenkään esimerkkien valossa niin paljon varoja.
On siis tarkoitus siirtää perusterveydenhuoltoon rahaa ja leikata erikoissairaanhoidosta?
– En sitä näinkään sanoisi, mutta sujuva hoitoon pääsy voi hoitoketjun alkupäässä lisätäkin menoja, koska me haluamme tämän uudistuksen, jonka keskeisenä tarkoituksena on, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon. Vastaavasti se alkaa säästää, kun ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja tarvittaessa hoitoketjussa eteenpäin.
Orpon mukaan tänä päivänä kuluu valtavasti rahaa siihen, että ensin jonotetaan perusterveydenhuoltoon eli lääkärille, sen jälkeen erikoissairaanhoitoon ja sitten kuntouttaviin palveluihin.
– Tällä uudistuksella pyritään saamaan sujuva ketju. Kun valinnanvapaus ja julkisen ja yksityisen sektorin toiminta saadaan vakiinnutettua ja pelaamaan, olen varma, että se tuo tehokkuutta, laatua ja säästöä, Orpo sanoi.
