Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Petteri Orpo: Puheet harmaasta vyöhykkeestä joutavat romukoppaan

Vladimir Putinin ja Donald Trumpin Helsingin-tapaamista ministeri luonnehtii Suomen ulkopolitiikan voitoksi.

Helsingin valikoituminen Yhdysvaltain ja Venäjän huipputapaamisen paikaksi asemoi eräiden kommentaattorien mielestä Suomen takaisin jonkinlaiselle harmaalle alueelle Venäjän ja lännen väliin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei tällaisista arvioista innostu.

– Puheet Suomesta harmaalla vyöhykkeellä joutavat romukoppaan, Verkkouutisten Brysselissä haastattelema ministeri Orpo sanoo.

– Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltiona ja Naton läheisenä kumppanimaana yksiselitteisesti osa länttä. Se on tärkeää reilusti ja leuka pystyssä ääneen sanoa. Ei pidä kuvitella, että tämän asian hämärtäminen tai hyssyttely olisi millään tavoin Suomen edun mukaista. Ei sellaista arvosteta Moskovassakaan, jonka kanssa olemme kuitenkin jatkuvasti tekemisissä eri tasoilla ja erilaisissa asioissa.

Puheenvuorot, joiden mukaan Suomen ei olisi pitänyt ylipäätään suostua isännöimään presidentti Donald Trumpin ja tämän venäläisen virkaveljen Vladimir Putinin kokousta, eivät saa ymmärrystä Orpolta.

– Ajatus on älytön. Hehän tapaisivat joka tapauksessa jossain, hän kuittaa.

Hän pitää selvänä, että Suomi on valmis tarjoamaan puitteita ja toimimaan isäntänä, kun sellaista pyydetään. Presidentti Sauli Niinistölle tarjoutuu samalla mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin molempien suurvaltajohtajien kanssa, hän muistuttaa.

– Kuinka usein vuosikymmenten saatossa Suomen presidentti on tavannut Yhdysvaltain presidentin kahden kesken? Minusta tämä tapaaminen on Suomen harjoittaman ulko- ja turvallisuuspolitiikan voitto ja Niinistön presidenttikauden suuri huipentuma.

Ylenpalttisia uhkakuvia vältettävä

Jotkut ovat olleet kuulevinaan Trumpin ja Putinin tapaamisessa kaikuja vuoden 1945 Jaltan konferenssista, jossa toisen maailmansodan voittajat sinetöivät Euroopan etupiirijaon vuosikymmeniksi eteenpäin. Orpo ei ole tällaisista mielleyhtymistä yllättynyt, mutta tarpeetonta dramatisointia hän kehottaa välttämään.

– Jossittelulle, pelolle ja pessimismille ei pidä antaa liikaa tilaa, vaan meidän on päinvastoin aktiivisesti toimittava oman liikkumatilamme varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Olen kyllä historiankirjani lukenut ja tiedän, että suurvallat ovat vuosisatojen kuluessa useaan kertaan sopineet meidän ylitsemme suuria asioita. Sitä taustaa vasten suomalaisten epäluulo on ihan tervettä, Orpo arvioi.

Helsingin huipputapaaminen on Orpon mukaan kansainvälisen tilanteen näkökulmasta merkittävä jo siksi, että USA:n ja Venäjän johtajat ylipäätään kohtaavat. Hän pitää tervetulleena, jos tapaamisessa kyetään sopimaan konkreettisista askelista esimerkiksi Euroopan ja lähialueiden sotilaallisten jännitteiden lieventämisen, Minskin sopimuksen toimeenpanon tai Pohjois-Korean tilanteen suhteen.

– Missä tahansa globaalin turvallisuuden kannalta tärkeässä asiakysymyksessä presidentit pystyvätkin etenemään, tapaaminen on ollut hyödyllinen.

Sivujuonteena Orpo nostaa esiin tavan, jolla huipputapaamiseen liittyvää kokoomusnuorten mielenilmausta on julkisuudessa käsitelty.

– Lomalla ollessani huomasin kaikkien lehtien toistavan, että minulta ei ole kysytty lupaa. Eihän sellaiseen minun lupaani tarvita. Ja mitä pahaa on nuorten viesteissä? Trumpille he haluavat sanoa, että ei pidä rakentaa vapaakaupan esteitä – tämähän on täysin Suomen etujen mukaista. Putinia he muistuttavat siitä, että Krimin miehitys on väärin. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. En voi käsittää mikä tässä on niin ihmeellistä. Annan täyden tukeni nuorille. Suomessa ja kokoomuksessa sana on vapaa.

Nato-kokous saavutti tavoitteensa

Aiemmin tällä viikolla järjestetyn Naton huippukokouksen Orpo arvioi sujuneen odotettua myönteisemmässä hengessä.

– Brysselin kokouksessa kyettiin tekemään kaikki ne päätökset, joita siltä odotettiin. Se koskee niin sotilaalliseen valmiuteen liittyvää 4×30-aloitetta, läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa, liikkuvuuden edistämistä kuin uusia komentorakenteita. Vaikka presidentti Trumpin retoriikka on vahvaa ollutkin, kaikki ennalta maalaillut kauhukuvat jäivät toteutumatta, hän sanoo.

– Suomen kannalta on tietysti olennaista, että läheinen Nato-kumppanuussuhde jatkuu ja että puolustusliiton ovet pysyvät edelleen avoimina. Vahva transatlanttinen suhde ja Yhdysvaltain jatkuva sitoutuminen ovat keskeisen tärkeitä eurooppalaisen ja globaalin turvallisuuden kannalta. Suomen kaltaiselle maalle niiden merkitys on aivan erityisen suuri.

Vihreää valoa Macronille

Orpo on pannut merkille, että vaikka Britannia valmistautuu jättämään EU:n, maan rooli eurooppalaisessa turvallisuusyhteistyössä on viime vuosina pikemminkin vahvistunut. Tämä oli Brysselin huippukokouksessakin selvästi nähtävissä.

– Suomen kannalta brexit on avannut myös kokonaan uudenlaisen oven eurooppalaisen turvallisuusyhteisön vahvistamiseen. Britannian aktivoitumiseen liittyy halukkuus edistää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä muun muassa Suomen kanssa. Viime kesänä allekirjoitettu Suomen ja Britannian puolustusyhteistyön puiteasiakirja on siitä konkreettinen osoitus.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) ratkaistavaksi on pian tulossa myös kysymys Suomen osallistumisesta Ranskan aloitteesta perustettaviin interventiojoukkoihin.

– Tämänhetkisten tietojen pohjalta kannatan lähtemistä mukaan presidentti Emmanuel Macronin merkittävään esittämään hankkeeseen, Orpo sanoo.

– Aloite vahvistaa Euroopan lipun alla tehtävää työtä turvallisuutemme vahvistamiseksi, ja sellaisessa Suomen on mielestäni syytä olla mukana. Se, mikä on osallistumisemme konkreettinen muoto, on tietenkin aikanaan huolella harkittava.

Kommentit