Puoluejohtajilta kysyttiin Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n paneelikeskustelussa, pitäisikö kuntaveron suuruudelle asettaa katto, jonka yli veroprosenttia ei voi nostaa.
– Pitää asettaa katto ja varsinkin nyt, kun hallitus kaavailee maakuntaveroa – uutta verotuksen tasoa – ja varsinkin nyt, kun kunnille jää ainoastaan yksi kolmasosa verotuloistaan, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi paneelikeskustelussa tänään maanantaina.
Orpon mukaan kunnille jäävät velat ja kaikki muut vastuut, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.
– Meillä on edessä valtava verojen kiristämisen kierre, jos ei tehdä tämän tyyppisiä päätöksiä. Maakuntahallinto maakuntaveroineen. Se on suomalaisille kunnille kuolemaksi ja niiden tulevaisuuden rakentamiselle, Orpo sanoi.
Orpo ei määritellyt, mikä olisi sopiva kunnallisveron suuruus sote-uudistuksen jälkeen, vaan tyytyi sanomaan, että työn ja eläketulon kokonaisvero ei saisi kasvaa, vaikka siihen on valtavat paineet.
– Tätä asia ei ratkaista sillä, että rakennetaan lisää hallintoa ja verotuksen tasoja, Orpo totesi.
Mistä palveluista leikataan?
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä kysymys oli populistinen.
– Jos kunnallisverolle asetetaan jokin lainsäädännöllinen katto, millä kunnat sitten rahoittavat omia tehtäviään, Halla-aho kysyi.
Halla-ahon mielestä kunnilta pitää ottaa pois sellaiset tehtävät, joista ne eivät pysty suoriutumaan. Esimerkkiä sellaisista tehtävistä Halla-aho ei antanut.
– Jos kunnallisverolle asetetaan katto, silloin alijäämä joudutaan rahoittamaan jollain muulla keinolla: myymällä omaisuutta, lisääntyvillä tulonsiirroilla muista kunnista. Jolloin sama kuntalainen maksaa kunnallisveron korotuksen jotain muuta kautta, eikä siitä ole kenellekään mitään hyötyä, Halla-aho perusteli.
Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan Orpolla on todistustaakka, mistä palveluista lähdetään leikkaamaan, jos kuntaverolle asetetaan katto.
– Siitä olen Jussin kanssa samaa mieltä: onko se koulutus, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut, Ohisalo listasi.
Kuntaverokaton sijaan opintolainanhyvitys
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoi ajattelevansa, ettei kuntaverolle voida asettaa kattoa. Saarikko totesi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen maakunnille tarkoittaa sitä, että kunta vastaa jatkossa elinvoimasta ja sivistyspalveluista.
– Sitä seuraa taloudelliset ratkaisut. Maakuntavero. Keskusta on valmis siihen sillä reunaehdolla, että kokonaisveroastetta ei nosteta, Saarikko linjasi.
Kuntaveron katon sijaan sijaan Saarikko sanoi olevansa valmis harkitsemaan opintolainahyvitysmallia, jolla yhteiskunta kannustaisi palaamaan harvaan asutuille seuduille, joissa on työvoimapulaa. Saarikon mukaan mallin perustuslainmukaisuutta selvitetään harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä tammikuun aikana.
Orpo sanoi, että tuskin kukaan uskoo sitä, että nykyinen verotuksen taso säilyisi, jos tulee yksi verottaja lisää.
– Maakuntavero tulee nostamaan tavallisen suomalaisen ihmisen, palkansaajan, eläkkeensaajan, verotusta. Tämä johtaa kuntien osalta niin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, että jos ei jotain jarrua ole, se voi johtaa aivan kohtuuttomiin verotasoihin eri puolella Suomea, Orpo povasi.
LUE MYÖS:
Annika Saarikko myöntää: Turpeen veroratkaisu ei ollut hyväksi
”Ministeri Ohisalolla on ikävä tapa asemoitua laittomuuden puolelle”
