Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei kokoomus hyväksy maakuntaveroa. Hän sanoo, että puolue on valmis kaatamaan koko hankkeen seuraavissa eduskuntavaaleissa.
– Nykyinen hallitus aikoo päättää, että vero tulee voimaan seuraavan hallituksen aikana. Kokoomus tulee seuraavissa eduskuntavaaleissa pysäyttämään tämän, Petteri Orpo sanoo Verkkouutisille.
Ajatus maakuntaverosta liittyy sote-uudistukseen, jossa hyvinvointialueille ollaan valmiita antamaan oikeus kerätä veroja. Näin syntyisi kolmas verotuksen taso kuntien ja valtion lisäksi. Vero tulisi voimaan vuonna 2026. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2023.
Hallituspuolueista keskusta on toistaiseksi jarruttanut veroa, mutta torstaina keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että maakuntaverosta sovitaan ”jatkotyössä”.
Orpo tulkitsee, että keskustan vastahakoisuudesta huolimatta hallituspuolueet ovat jo sopineet, että maakuntavero valmistellaan.
– Kun kuntavaaliliput ovat uurnassa, valmistelu etenee. Maakuntavero tulee, ellei hallitus kaadu, sen ovat hallituspuolueet selvästi sanoneet. Keskusta pelaa kaksilla korteilla.
Orpon mukaan nykyinen hallitus ei voi linjata, mitä seuraava hallitus verosta ajattelee.
– Jos hallitus kuvittelee, että se voi päättää maakuntaverosta seuraavan hallituksen puolesta, niin eivät päätä.
Orpo sanoo havainneensa kuntavaalikampanjan aikana, miten paljon nykyiset hallituspuolueet ja kokoomus ovat etääntyneet toisistaan. Hänen mielestään hallitus on osoittautunut vielä vasemmistolaisemmaksi kuin aiemmin on kuviteltu.
– Velkaa otetaan surutta, menoja lisätään ja verojen annetaan kiristyä. Hallituspuolueiden keskeltä tulee ehdotuksia uusista veroista.
Hän muistuttaa, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on ehdottanut, että kuntavero muutettaisiin progressiiviseksi ja että osa pääomaveron tuotosta ohjattaisiin kunnille.
– Siinä oli taustalla ajatus pääomaveron kiristämisestä, Orpo sanoo.
Osa velkaantumisesta johtuu koronapandemiasta. Orpo sanoo hyväksyvänsä sen, että viruksen leviämisen takia valtion oli pakko ottaa runsaasti velkaa. Silti hän muistuttaa, että kunnille jaettiin viime vuonna miljardi euroa ylimääräistä rahaa.
– Ja suurempi ongelma on, että he ovat jättäneet tuloja lisäävät rakenneuudistukset tekemättä. Niitä ovat käytännössä kaikki ekonomistit vaatineet, samoin kokoomus.
Hän sanoo, että hyvinvointi nojaa työhön ja yrittämiseen, minkä hallitus on sivuuttanut. Hän pitää hallitusta suorastaan yritysvihamielisenä, mistä hän löytää kaksi suurta esimerkkiä: sote-uudistus ja jätelain uudistus.
– Sote-uudistuksessa yksityinen sektori työnnetään syrjään. Ei ole kyse vain suurista yrityksistä, vaan Suomessa on melkein 18000 sote-alan yritystä.
Jätelain uudistus puolestaan on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaan suurin osa suomalaisista, noin kaksi kolmasosaa, saisi tarvitsemansa jätepalvelut kunnalta. Orpon mukaan yrittäjät sivuutetaan.
– Jätelain uudistuksessakin yksityiset työnnetään syrjään ja jätteen kuljetus käytännössä sosialisoidaan. Keskusta valitettavasti on tämän politiikan tukimiehenä.
