Kokoomuksen eduskuntaryhmä teki kompromissin, kun se päätti äänestää tyhjää, sanoo puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo. Hänen mukaansa päätös ei kuitenkaan ole tyhjä, vaan kyseessä on linjanveto.
– Tämä oli kompromissi ryhmässä, ja oli etukäteen tiedossa, että tämä jakaa meidän väkeä. Enemmistö haluaa näyttää punaista korttia hallitukselle ja keltaista korttia EU:lle tästä asiasta. Pidämme kuitenkin EU:n toimintakykyä suuressa arvossa, ja siksi teemme näin, hän sanoo Verkkouutisille.
EU-maat ovat sopineet, että unioni lainaa markkinoilta 750 miljardia euroa, ja jakaa sen jäsenmaille tukina ja lainoina. Päätös pitää hyväksyä jäsenmaiden parlamenteissa, ja kokoomus ilmoitti tiistaina, että se äänestää tyhjää, kun asiasta äänestetään eduskunnan suuressa salissa. On todennäköistä, että tämä päätös turvaa elvytyspaketin läpimenon.
Orpo toteaa, että taustalla vaikuttaa useita tekijöitä. Ensinnäkin hän katsoo, että EU:ssa pitää noudattaa perussopimuksen linjausta, jonka mukaan kukin jäsenmaa vastaa omista veloistaan. Toiseksi Suomen hallitus ei hänen mielestään vaatinut tätä riittävän voimakkaaksi. Näistä syistä elvytyspakettia on syytä arvostella. Kolmanneksi kuitenkin pitää ottaa huomioon, että jos Suomi kaataa paketin, EU:n toimintakyky on vaarassa. Tämä puoltaa ajatusta, että elvytyspaketti pitää hyväksyä.
Osa eduskuntaryhmän jäsenistä painotti elvytyspaketin heikkouksia, osa taas piti EU:n toimintakykyä tärkeimpänä. Lopputuloksena ryhmä päätyi siihen, että se aikanaan äänestää tyhjää.
– Maan hallitus on neuvotellut huonon paketin eikä se ottanut kokoomuksen ehdotuksia huomioon, EU:n toimintakyky on kuitenkin niin merkittävä asia, että annamme hallitukselle mahdollisuuden viedä omilla äänillään paketin läpi.
Kokoomusta pidetään EU-myönteisenä puolueena, ja puolue toteaa omissa ohjelmissaankin, että EU-integraatiosta on maanosalle hyötyä. Muuttuuko kokoomuksen EU-linja?
– Ei muutu. Mutta osoitamme tällä, että emme pidä tästä EU-ratkaisusta. EU-myönteisyys ei tarkoita, että otamme kaiken EU:sta annettuna.
Orpo sanoo, että eduskuntaryhmässä elvytyspaketin arvostelijatkin suhtautuvat myönteisesti EU-jäsenyyteen.
– Kokoomuksen mielestä EU:n merkitys Suomen turvallisuudelle ja vakaudelle on suuri. Heillekin, jotka äänestävät elvytyspakettia vastaan, eurooppalaisuus on oleellista, mutta suhtautuminen pakettiin on näin voimakas.
Kokoomus kuuluu EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään, ja Orpo on tällä hetkellä EPP:n varapuheenjohtaja. Hän on keskustellut elvytyspaketista EPP-puolueen tärkeimpien vaikuttajien kanssa. Näihin kuuluvat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, puolueen puheenjohtaja Donald Tusk ja puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.
– Olen pitänyt heitä tietoisena ja informoinut, mitä teemme. He kunnioittavat meidän ratkaisuamme ja ymmärtävät sisäpoliittiset haasteemme sekä suhtautumisemme yhteisvastuun lisäämiseen. Ja sen että hallitus ei ole pitänyt kokoomusta tässä mukana.
Jos Suomi kaataisi elvytyspaketin, kaatuisi samalla sopu EU:n budjetista seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Orpo muistuttaa, että sopuun sisältyy muun muassa Suomelle edullinen päätös maatalousrahoista – onhan MTK:kin kantanut huolta siitä, että Suomi kaataa elvytyspaketin.
– Muualla leikataan ruoan tuotannon tukia, mutta Suomi saa ne säilymään ja sai lisäksi 400 miljoonan euron ”kansallisen kirjekuoren”.
Parhaillaan EU neuvottelee metsien käytöstä. EU avaa lulucf-asetuksen, jossa määritellään metsien hiilinieluja, ja laatii sääntöjä kestävälle rahoitukselle. Suomen metsätaloudelle ja -teollisuudele on tärkeää saavuttaa hyvä neuvottelutulos. Jos Suomi kaataisi elvytyspaketin, neuvotteluasemamme heikkenisi.
Orpo on istunut ministerinä viiden vuoden ajan kolmessa eri EU-ministerineuvostossa.
– Joka kokouksessa tarvitaan ystäviä. Paketin kaataminren vaurioittaisi vakavalla tavalla pitkäksi aikaa Suomen toimintaa EU:ssa. Esimerkiksi valtiovarainministerien pöydässä palattiin aina Suomen vaatimiin Kreikka-vakuuksiin kymmenen vuotta sitten.
Hän viittaa siihen, että Suomi vaati vuonna 2011 erityisen vakuusjärjestelyn sille, että Kreikka maksaa saamansa hätärahoituksen takaisin. Sopimuksen allekirjoitti silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Muut EU-maat eivät tällaista vaatineet. Tällä hetkellä vakuudet tuottavat tappiota Suomelle.
Orpo huomauttaa, että muualla Euroopassa elvytyspaketti ei ole herättänyt yhtä suurta keskystelua kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa maltillinen oikeistopuolue moderaatit kertoi jo syksyllä, että se äänestää tyhjää, kun pakettia käsitellään parlamentissa. Kokoomuksen tavoin moderaatit totesivat, että paketti on huono mutta että Ruotsin asemaa EU:n ei pidä heikentää.
– Käsittääkseni tämä ei ollut suuri kysymys Ruotsissa.
Orpo muistuttaa, että turvallisuuspolitiikka oli tärkeä tekijä silloin, kun Suomi liittyi EU:hun. Se kannattaa muistaa koronankin aikana, hän sanoo. Koronasta kärsivät ennen kaikkea Etelä-Euroopan turismista elävät maat, kun taas Suomi on selvinnyt niitä vähemmällä.
– Ei voi olla niin, että koska nykyinen kriisi ei koske yhtä paljon meitä, niin emme halua olla mukana. Entä kun tulee jokin sellainen kriisi, joka koskettaa erityisen paljon Suomea? Emme voi valita rusinoita pullasta ja edellyttää tukea vain itsellemme.
