Verkkouutiset

Petteri Orpo hallituksesta: Edessä 4 vuotta köllöttelyä

Kokoomuksen puheenjohtaja mukaan hallitus väistää todellisten ongelmien ratkaisemista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Me kaikki tiedämme, että Suomea pitää viedä eteenpäin. Tällä hetkellä suunta ei ole sinne, vaan kohti tunkkaista Korpilampea. Siksi olen huolissani, Petteri Orpo sanoi kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa Turussa tiistaina.

Hänen mukaansa kokoomus seurasi kevään hallitusneuvottelujen aikaan tarkalla silmällä.

– Ilmassa oli toki pettymystä siitä, että Antti Rinne (sd.) päätti lähteä muodostamaan vasemmistohallitusta, mutta ennen kaikkea ihmetystä siitä, miten vaalien suurien häviäjä keskusta oli päätynyt mukaan Säätytalolle ja käytännössä ratkaisi vasemmistohallituksen synnyn.

Orpo totesi, että hallitusneuvottelujen ensimmäisten viestien joukossa oli se, että hallitusohjelmaa ryhdytään rakentamaan ilmiöpohjaisesti.

– Ajattelin, että hemmetti, juuri noin mekin olisimme sen tehneet. Neuvotteluista kantautui ulos viestejä, joissa kerrottiin, että pöydät ilmiöille olivatkin pöytiä haaveilulle. Viikkoa myöhemmin paljastui, että eiväthän ne oikeastaan olleetkaan mitään ilmiöpöytiä, vaan niissä vain kasattiin tuhat ja yksi hyvää kohdetta, jotka paisuttavat julkisia menoja. Kakun jakajista ei ollut Säätytalon juhlissa pulaa.

– Rinteen hallitus on tämän vuosituhannen vasemmistolaisin hallitus. Seurattuani tätä kesän ajan minun on tullut ikävä vanhoja sosialidemokraattisia vastuunkantajia. Hallitus puhuu hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä, mutta uskottavia keinoja sen rahoituksen turvaamiseksi ei näy, eikä kuulu, Orpo jatkoi.

Kokoomusjohtaja toivottikin lämpimästi voimia kaikille lipposlaisille demareille ja haglundilaisille RKP:laisille.

– Tätä järkevää ja pragmaattista vastuullisen taloudenpidon, kansainvälisyyden ja oikeudenmukaisuuden yhdistelmää nykyhallitus kipeästi kaipaisi.

Orpon mielestä hallitusohjelmassa on monta sinänsä hyvää tavoitetta.

– Ongelma vain on se, että ohjelma on kuin hiekalle rakennettu hulppea huvila. Hallitus on itsekin sanonut, että menoja voidaan lisätä vain, jos tiedossa on vastaava määrä tuloja. Jos tuloja ei ole tiedossa, ei menojakaan pitäisi lisätä.

Orpo muisteli, että pääministeri Rinne sanoi eduskuntakeskustelussa kesäkuussa, että ”ei pysyviä menoja ennen kuin on pysyviä tuloja. Emme me sellaista tuulentupaa rakenna”.

– Näyttää siltä, että ei noillakaan puheilla ollut merkitystä. Valtiovarainministeri (Mika) Lintilän (kesk.) budjettiesitys on esimakua siitä, mitä Suomelle on luvassa. Velkaantuminen kasvaa, julkiset menot paisuvat, mutta strategisia muutoksia ei saada aikaan. Pääministerinkin jutut pyörivät toista kuukautta aktiivimallin ympärillä, vaikka maailma ympärillä puhuu aivan muusta. Puhutaan kauppasodasta, Brexitistä ja saksan yskivästä taloudesta. Talouskasvu hyytyy maailmalla ja Euroopassa, Orpo arvosteli.

Hänen mukaansa nyt pitäisi puhua siitä, miten heikkenevään tilanteeseen reagoidaan ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvataan.

– Sen sijaan hallitus ahmii edellisen hallituksen vaivalla säästöön keräämät siemenperunat.

Kriisi hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta

Orpon mielestä välittömin kriisi, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa, on hyvinvointipalveluiden rahoitus.

– Kun vuonna 2010 jokaista työikäistä 100 ihmistä kohden oli 50 lasta ja eläkeikäistä, 2020-luvulla heitä on jo 70. Tämä on valtava haaste sille, että voimme pitää huolta päiväkodeista, kouluista, urheilukentistä ja palvelutaloista. Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi, jos emme tee merkittäviä muutoksia.

Hän arveli, että väestön ikääntyessä työssäkäyvien ihmisten pitää ottaa nykyistä enemmän vastuuta omasta elämästään.

– Kaksi asiaa meidän pitää kuitenkin pystyä lupaamaan. Lastemme pitää saada paras mahdollinen koulutus. Ja ikääntyneistä, meidän vanhemmistamme, pitää pystyä pitämään huolta.

Kokoomusjohtajan mukaan Rinteen hallituksen ohjelmaa ei voi sanoa hyvinvointiyhteiskuntaa uudistavaksi ohjelmaksi.

– Se on kuin ottaisi neljän vuoden köllöttelytauon ennen kuin todelliset ratkaisut on pakko tehdä. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keinot loistavat poissaolollaan, Orpo sanoi.

Hänen mielestään valtion omaisuuden myynnillä pitäisi tehdä oikeita investointeja, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä hyvää suomalaisille.

– Me olisimme investoineet kolmen miljardin myyntituloista kaksi raiteisiin ja kolmannen korkeakoulujen pääomittamiseen. Nämä olisivat olleet oikeita tulevaisuusinvestointeja, Orpo totesi.

– Vanha suomalainen viisaus kehottaa varautumaan myrskyyn jo poutasäällä. Siksi kokoomus tuleekin esittämään konkreettisen työllisyyspaketin, joka toisi Suomeen 60[nbsp][nbsp]000 uutta työpaikkaa, ja josta päätöksiä voitaisiin tehdä jo heti budjettiriihessä. Kehotan hallitusta lukemaan tarkasti läpi ohjelman, koska sen hyviä ideoita saa myös lainata Suomen hyväksi, Orpo kehotti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)