X
SULJE MAINOS
Petteri Orpo. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Petteri Orpo: EU:n sosiaalista ilmastorahastoa ei pidä hyväksyä

Kokoomusjohtajan mukaan Suomen tulisi hakea liittolaisia ja kaataa ratkaisu.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi eduskunnan kyselytunnilla EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta. Se on komission esittämä rahasto osana lähivuosien ilmastotoimien ehdotusta.

– Tätä sosiaalista ilmastorahastoa ei pidä hyväksyä. Tämän tyyppisen toiminnan pitää kuulua kansalliseen substanssiin, ja teidän – meidän hallituksemme – pitää tehdä sellaisia ilmastoratkaisuja, että se lasku ei lankea suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi ja erityisesti ei ainakaan pienituloisille, Petteri Orpo sanoi.

Hän halusi kysyä hallitukselta asian ”vielä kerran ja selkeämmin”.

– Kun te nyt olette päättäneet olla ”kriittisiä” tähän, tai vastustatte, niin aikooko Suomi hakea samanmielisiä liittolaisia sieltä EU-pöydistä ja kaataa tämän ratkaisun?, Orpo kysyi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi.

– Tämä asia on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja odotan, että suuri valiokunta lausuessaan tästä tulee myös vahvistamaan sen viestin mikä myös Suomen hallituksella on, eli että suhtaudumme tähän uuteen sosiaalirahastoon erittäin kriittisesti. Olemme asiasta käyneet keskustelua, paitsi niiden meidän useimmiten talouspolitiikassa samanmielisten maiden kanssa, niin myös niiden kanssa, jotka katsovat tätä asiaa hieman eri tavalla, Tytti Tuppurainen sanoi.

Tuppurainen mainitsi viestittäneensä itse Suomen näkemykset tulevan puheenjohtajamaan Ranskan kollegalleen.

– Tämä on erittäin merkittävä periaatteellinen kysymys. Suomen hallitus ei halua sitä, että Euroopan unionin välillä ryhdyttäisiin maksamaan kotitalouksille suoria tulotukia. Sosiaaliturva pysyköön kansallisessa päätösvallassa. Tämä on meidän linjamme, odotan että eduskunta vahvistaa sen.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen totesi, että sosiaalirahasto on väärin rakennettu, kun sen kriteeri on, että rahaa saa hiilidioksidipäästöistä per henkilö. Näin Puola saisi yli seitsemän miljardia ja Suomi vain muutaman sata miljoonaa, ”kun me olemme jo tehneet liikenteessä ja asumiseen päästövähennyksiä”.

– Hyvä että vahvistitte, että siihen haetaan liittoumaa ja kaadetaan tämä. Mutta kun puhutaan EU:sta ja rahavirroista, niin monikymmenkertaisesti isompi asia on se, mitä tapahtuu yhteisen velan säännöille, Kai Mykkänen totesi.

– Pääministeri on väläyttänyt sitä, että EU:n velkasäännöissä tulisi investoinnit laskea ulos. Valtiovarainministeri on sen torpannut. Eilen en eurooppaministeriltä saanut oikein vastausta. Pääministeri, voitteko vakuuttaa, että suomalainen tarkan markan ja vastuullisen velkapolitiikan linja ajetaan myös Euroopassa jatkossakin voimaan?

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi juuri puhuneensa Saksassa myös Euroopan taloussääntöjen uudistamisesta.

– Kerroin, että Suomi suhtautuu tähän kysymykseen erittäin tiukasti. Me näemme, että meidän pitää olla huolissamme jäsenmaiden velkakestävyydestä ja pitää huolta siitä, että Euroopan yhteinen talous on mahdollisimman kestävällä pohjalla, Sanna Marin sanoi.

– Me vastustamme esimerkiksi perussopimusten avaamista, me emme sellaista voi hyväksyä. Ja samanaikaisesti meidän on kuitenkin nähtävä myös ne tarpeet, joita meillä on maanosana investointien suhteen. Tätä keskustelua tullaan Euroopassa hyvin laajasti käymään.

– Mielestäni meidän pitää myös katsoa hieman Euroopan ulkopuolelle, mitä tällä hetkellä tapahtuu esimerkiksi Kiinassa tai Yhdysvalloissa, ja havaita että juuri näissä maissa panostukset tutkimukseen ja tuotekehittelyyn ovat voimakkaassa kasvussa, ja Euroopalla ei ole myöskään tästä varaa jäädä jälkeen ja menettää tätä kautta kilpailukykyään, Marin jatkoi.