Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus on Euroopan unionin kehittämisen puolella kaikilla osa-alueilla. Niin on myös kokoomus. Suomelle on erityisen tärkeää yhteisen puolustuksen kehittäminen.
Orpon mukaan kuitenkaan valmius kehittämiseen ei voi tarkoittaa sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä. Suomella on Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisen suhteen kriittinen, mutta rakentava linja.
– Me lähdemme siitä, että jokaisella on ensisijaisesti vastuu omasta taloudestaan. Haluamme että on markkinakuria ja no bailout -sääntö. Siihen maailmaan ei sovi se, että tehtäisiin tulonsiirtomekanismeja valtioiden välille, joilla tasattaisiin maiden välillä taloustilanteita, Petteri Orpo sanoi politiikan toimittajien lounaalla Helsingissä tiistaina.
Orpo kävi läpi Euroopan komission viime viikolla esittelemiä ajatuksia EMU:n kehittämiseksi. Hän totesi olevansa pettynyt, kuinka vähän esityksissä puhuttiin riskien vähentämisestä. Osaan ehdotuksista Suomi suhtautuu myönteisesti, mutta osaan varauksella tai torjuvasti.
”Haluan nähdä konkreettisia esityksiä”
Suomi suhtautuu positiivisesti ehdotukseen, että finanssipoliittiset säännöt siirrettäisiin osaksi EU:n lainsäädäntöä, kun ne ovat nyt kansallisessa lainsäädännössä.
Kriisimaiden tukemiseen tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin muuttamiseen Euroopan valuuttarahastoksi Suomi suhtautuu niin ikään positiivisesti, mutta Suomi ei kannata valuuttarahaston siirtämistä osaksi EU:n rakenteita. Suomi tukee myös valuuttarahaston yhteyteen kaavailtua velkajärjestelymekanismia ylivelkaantuneiden maiden velkaongelmien ratkaisemiseen.
Suomi hyväksyy EU:n rakenne- ja investointirahojen käyttämisen EU:n budjetista euromaiden rakenneuudistusten edistämiseen ja kasvun tukemiseen. Suomi torjuu kuitenkin sellaisen yhteisvastuun, joka tapahtuisi Euroopan vakausmekanismin tai valuuttarahaston puitteissa taantumasta kärsiville euromaille.
Euroalueen valtiovarainministeriin Suomi suhtautuu varauksellisesti, mutta Orpon mukaan kyseessä ”ei ole maailman suurin asia”.
Yhteisen talletussuojan pankkiunionissa Suomi on valmis hyväksymään sitten, kun pankkijärjestelmän sisällä olevat riskit on pystytty tasaamaan. Orpo mainitsi ongelmiksi suuret erot järjestämättömien luottojen määrissä eri maiden välillä. Toinen ongelma on niin sanottu kotivaltioriski. Joidenkin maiden pankeilla on hyvin suuria määriä oman valtion velkakirjoja taseessaan.
Niin sanottuihin European safe assetteihin eli turvalliseksi luokiteltuihin paketoituihin eri maiden velkakirjoihin Orpo sanoi suhtautuvansa varauksella, koska kyse on riskien tasaamisesta.
– Haluaisin nähdä, että velkajärjestelymekanismin osalta tulisi konkreettisia esityksiä, että voisi kokonaisuutena arvioida, Orpo sanoi.
Orpo kertoi, että Suomi ei ole linjansa kanssa yksin. Yhteisvastuuseen kriittisesti suhtautuvia ja markkinakuria korostavia maita ovat myös Saksa, Alankomaat, Baltian maat, Irlanti ja Slovakia.
