– Taloudessa edessämme ovat synkät ajat. Olemme jo nyt ajautuneet globaaliin taantumaan, joka ei hellitä ennen kuin koronavirus on lyöty, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi linjapuheessaan puoluekokouksessa Porissa sunnuntaina.
Hän muistutti esimerkkinä, että yksistään Lapin talouteen joka kahdeskymmenes euro tulee matkailusta.
– Ala työllistää sesonkina 8[nbsp]000 ihmistä. Jos matkailu ei elvy talveen mennessä, puolet koko sektorista ja työpaikoista uhkaa kadota. Koko Suomessa matkailutoimialat työllistävät yli 142[nbsp]000 työntekijää kaikkialla Suomessa. Jos tästä kokonaisuudesta liipaistaan edes viidennes pois, jälki Suomen kansantaloudelle ja ihmisten työpaikoille on aivan järkyttävää. Ja tässä on kyse vain yhdestä tärkeästä toimialasta.
Orpo jatkoi toteamalla, että yli puolet keskeisistä vientiyrityksistä sanoo vientinsä laskevan merkittävästi loppuvuoden aikana.
– Monet pk-yritykset ovat tällä hetkellä pystyssä pitkälti pankkien luotonannon helpottamisen ansiosta. Keväästä monien lainat ovat olleet maksuvapaalla, mikä on auttanut yrityksiä pysymään pinnalla. On kuitenkin valtava joukko työpaikkoja, joille asiakkaat eivät entiseen tapaan palaa.
Tämä on Orpon mukaan vasta alkusoittoa.
– Hallitus riemuitsee siitä, että bruttokansantuotteen pudotus Suomessa on toistaiseksi ollut yksi Euroopan pienimpiä. Hyvä näin, vaikka toki on muistettava, että Suomen valtio on pumpannut miljardeittain lainarahaa iskua pehmentämään.
Käynnissä ennätyksellinen velkarahalinko
Ongelma on kokoomusjohtajan mukaan siinä, että Suomen haasteet ovat vasta edessä.
– Euroopan komissio arvioi, että Suomen palautuminen koronakriisistä on Euroopan hitainta. Työmarkkinamme ovat jäykät ja Suomen kilpailukyky on jälleen karkaamassa keskeisistä kilpailijamaista. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi viime viikolla, että yksikkötyökustannukset heikkenevät Suomessa 2,5 prosenttia kuluvan kahden vuoden aikana. Tämä repii lisää kilpailukykyeroa keskeisiin kilpailijoihimme.
Orpo totesi, että supistuvilla maailmanmarkkinoilla yritykset tekevät nyt päätöksiä siitä, missä tuotantoa ajetaan alas ja missä jatketaan. Koska kilpailukykymme ei ole kunnossa, on edessä kylmää kyytiä suomalaisille työpaikoille.
Hänen mukaansa hallitus esiintyy, kuin sillä olisi rahaa vaikka muille jakaa.
– Valitettavasti meillä on syksyllä edessä suorastaan skitsofreeninen tilanne. Hallitus on käynnistänyt ennätyksellisen velkarahalinkonsa, mutta kunnissa kasataan samaan aikaan historiallisia leikkauslistoja. Suuri osa suomalaisista kunnista joutuu syksyllä käymään yt-neuvottelut, joiden kohteena ovat niin
– Tulemme näkemään myös veronkorotuksia. Vaikka valtion tasolla onnistuttaisiin pääosin välttämään veronkiristykset, kunnallisverot nousevat – ja paljon.
– Koronakriisi on aiheuttanut sen, että terveydenhuollon jonot ovat räjähtäneet käsiin. HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi A-Studiossa kylmän rehellisesti, että tämän terveydenhuollon kriisin hoitamiseen miljardi euroa lisää rahaa on hyvä alku. Hallitus voi lisärahalla tilannetta hetkellisesti helpottaa, mutta ilman kunnon uudistuksia eivät mitkään rahat eivät riitä.
Suomen taloudessa pää tulee vetävään käteen, Orpo totesi.
– Ajamme päin seinää, ykkösluokassa. Hallituksella ei ole huolta huomisesta, ei pelkoa tulevaisuudesta. Kylillä puhutaan, että hallituksessa heitetään vitsiä, että tästä hallituksesta tulee hallitus, joka jakaa eniten rahaa koskaan tähän mennessä tai tämän jälkeen. Tämä on aivan karmeaa, sillä asiassa piilee totuuden siemen.
Orpon mukaan tällä hetkellä laitavasemmisto ja osa sosialidemokraateista käy tosissaan keskustelua siitä, tarvitseeko näitä velkoja maksaa ikinä pois.
– Kuka teistä olisi valmis lainaamaan rahaa, jos tietäisi, että sitä ei makseta takaisin? Ei kukaan.
Jos kuitenkin jossain päädyttäisiin sellaisiin ratkaisuihin, että valtioiden velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, Orpo vakuutti, että silloin päätösvalta maamme asioista ei ole meidän, vaan jonkun aivan muun käsissä.
– Hallituksen suunnalta on tullut tutuksi sana ”sitten”. Työllisyystoimet ja talouden uudistukset tehdään “sitten”, kun korona on ohi. Velkaantuminen pysäytetään “sitten” vuosikymmenen lopulla. Pitää toimia nyt, Orpo vaati.
Hän totesi, etteivät talouden haasteet johdu vain koronasta.
– Ennestään meillä on Euroopan vaikein huoltosuhde ja ratkaisematon kestävyysvaje, jäykät työmarkkinat ja alhainen työllisyysaste. Investoinnit ovat olleet alamaissa vuosia. Viime kaudella asioita saatiin oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi.
”Kokoomuksella on vaihtoehto”
Petteri Orpon mukaan kokoomuslainen vaihtoehto hallituksen politiikalle tarkoittaa neljää asiaa.
– Aivan ensimmäisenä vakauttaisimme Suomen. Maalla pitää olla hallitusohjelma, joka on voimassa. Tämänhetkinen tilanne on täysin absurdi: kaikki tietävät, että Antti Rinteen hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois. On luotava hallitusohjelma, joka takaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille ja palauttaa luottamuksen Suomeen.
– Toiseksi, velkaantuminen on saatava hallintaan. Ymmärrän, että kun kriisi iskee, niin velkaa otetaan. Me tekisimme suunnitelman velanoton pysäyttämiseksi. Samalla me sitoudumme siihen, että entisestään maailman huippuluokkaa oleva kokonaisveroaste ei nouse.
Kolmanneksi Orpon mukaan on pidettävä huoli suomalaisten työstä ja toimeentulosta.
– SDP:n puheenjohtaja (Sanna) Marin haaveilee valtion sanelemasta kuuden tunnin työpäivästä. Me kokoomuksessa haaveilemme siitä, että jokaisella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokainen voi sopia joustavasti omista töistään. Kun SDP haaveilee downshiftauksesta, me haaveilemme siitä, että ihmiset voisivat seistä omilla jaloillaan ja tulla toimeen ilman valtion tukia, Orpo sanoi.
Kokoomusjohtajan mukaan on puolustettava nykyisiä työpaikkoja ja luotava edellytyksiä uusille.
– Ilman päättäväisiä toimia meillä on vuoden loppuun mennessä työttömien armeija, yli puoli miljoonaa työtöntä. Siksi toteuttaisimme välittömästi esityksemme 120[nbsp]000 uuden työpaikan luomiseksi.
Samalla kokoomus käynnistäisi Orpon mukaan suurten rakenteellisten uudistusten toteuttamisen.
– Uudistusten, joilla Suomesta tehdään dynaaminen ja kannustava maa. Maa, jossa on pohjoismainen 80 prosentin työllisyysaste. Jos muut pohjoismaat pystyvät tähän, niin miksi me emme pystyisi.
Niin ikään kokoomus uudistaisi sosiaaliturvan, toteuttaisi työhön ja yrittämiseen kannustavan kestävän kasvun veromallin.
– Keventäisimme miljardilla ansiotulojen verotusta ja siirtäisimme verotuksen painopistettä haitta- ja kulutusverotuksen suuntaan.
– Pitäisimme yrittämisen verotuksen kansainvälisesti kilpailukykyisenä sekä investointeihin ja kasvuun kannustavana. Tekisimme tilaa kansankapitalismille ja antaisimme ihmisille mahdollisuuden vaurastua omalla työllään, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa kokoomus korottaisi merkittävästi kotitalousvähennystä, jotta kodeissa voidaan työllistää ja saada helpotusta arkeen. Yli 70-vuotiaille toteuttaisimme superkotitalousvähennyksen.
Parantaisimme työelämän laatua ja oikeudenmukaisuutta, Orpo sanoi.
– Siksi meidän uudistuksemme paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi työelämäksi ovat: työpaikkakohtainen sopiminen, joustavat työskentelytavat kuten etätyöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen, tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus sekä universaali työttömyysturva.
Uuden kasvun lähteitä on jo tiedossa
Orpo muistutti, että tulevaisuuden menestystarinat eivät synny poliitikkojen valinnoilla, vaan ihmisten ja markkinoiden toimesta.
– Uuden kasvun lähteitä meillä ovat jo tiedossa. Annetaan kvantti- ja materiaaliteknologioille, pienille ydinvoimaloille ja kiertotaloudelle mahdollisuus tulla suomalaisiksi kasvutarinoiksi. Me emme lähde valitsemaan voittajia, vaan lupaamme toteuttaa kestävän kasvun verouudistuksen sekä mittavat panostukset osaamiseen, joilla taataan hyvä kasvuympäristö uusille suomalaisille menestystarinoille.
Orpon mukaan kokoomus sitoutuu siihen, että vuonna 2030 Suomen bruttokansantuotteesta neljä prosenttia käytetään tutkimukseen ja kehitykseen.
– Tähän pääsemme, kun valtio laittaa liikkeelle vuosittain sata miljoonaa euroa enemmän, jolloin yritykset tuovat omaa rahaansa vuosittain 200 miljoonaa enemmän. Tällä pääsemme käänteentekevään suunnanmuutokseen.
Neljänneksi kokoomus rakentaisi Orpon mukaan ihmisille valoisan näkymän tulevaisuuteen
– Palvelut on rakennettava ihmisen, ei hallinnon, ehdoilla. Ei sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntahallinnolla ratkaista, vaan sairaan ihmisen viiveettömällä hoitoonpääsyllä, joka rakennetaan kuntaperusteisesti, yksilön näkökulmasta. Hoitotakuuta kiristäen, palveluseteleitä laajasti käyttäen, valinnan mahdollisuuksia lisäten.
– Ei sosiaali- ja terveyspalveluita myöskään sosialisoimalla ratkaista. Me tarvitsemme yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan palveluiden tuottajiksi, Orpo jatkoi.
Koulutuksessa kokoomus suuntaisi varat varhaisiin vuosiin ja perusopetukseen.
– Perheiden ja lasten tukemiseen, jotta jokainen saa peruskoulusta riittävät taidot toisen asteen koulutuksesta suoriutumiseen. Me uskomme laadukkaan opetuksen voimaan, emme nuorten pakottamisen oppivelvollisuusikää nostamalla.
– Imagopäätösten sijaan edistäisimme luonnon, vesistöjen ja ilmastonsuojelussa ihmisten omia mahdollisuuksia tehdä vastuullisia valintoja ja tekoja. Ei pakoteta ihmisiä yhteen muottiin, vaan ohjataan järkevällä sääntelyllä ja verotuksella fiksuun käyttäytymiseen, Orpo linjasi.
"Politiikka ei ole yksilösuoritus. Tämä on joukkuelaji. Me olemme kokoomus. Mennään ja muutetaan tämän maan suunta!"#kokoomus #puoluekokous https://t.co/YePmJU5EPZ
— Kokoomus (@kokoomus) September 6, 2020
