Verkkouutiset

Petteri Orpo aikoo esittää kevennyksiä ansiotuloveroon

Ansiotuloveron kevennykset rahoitetaan kiristämällä ympäristö- ja haittaveroja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä nyt ei ole aika kiristää verotusta, vaan neutraali veropolitiikka on oikea ratkaisu.

– Tulen esittämään hallituksen ministerityöryhmälle, että kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy ensi vuonnakaan. Minusta se on järkevää veropolitiikkaa, Petteri Orpo sanoi toimittajille Moisniemessä, Espoossa.

Orpo tähdensi kuitenkin, että suhdannetilanteen vuoksi verotuksen kiristymisen ehkäiseminen rahoitetaan siten, että välillisiä veroja eli haitta- ja ympäristöveroja kiristetään.

– Samaan aikaan estetään, että kenenkään verotus ei kiristy ja ohjataan kuluttamista ympäristöystävälliseen suuntaan. Tällisen sinivihreän verouudistuksen jatkaminen on järkevää politiikkaa, Orpo sanoi.

Ilman veronkevennyksiä palkansaajien verotus kiristyisi ensi vuonna, koska palkansaajien sosiaalimaksuja korotetaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

– Käytännössä kiky-sopimuksen aiheuttamat maksumuutokset kompensoidaan kaikissa tuloluokissa. Kokonaissumma, mistä lähdetään liikkeelle, on noin 300 miljoonan euron kokonaisuus, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeriö on kokoontunut Moisniemeen valmistelemaan ehdotustaan ensi vuoden budjetiksi.

Valtio velkaantuu korkean työttömyyden vuoksi

Orpon mukaan budjettia valmistellaan tyystin erilaisista lähtökohdista kuin kolme vuotta sitten, kun hallitus aloitti. Valtiovarainministerin mukaan Suomen talouskasvu on edelleen laaja-alaista ja taloudessa on tällä hetkellä ”todella vahva vire”.

Hallitus on jo nyt pääsemässä mahdottomana pidettyyn työllisyystavoitteeseensa. Työllisten määrä on lisääntynyt 110[nbsp]000 henkilöllä vaalikauden aikana.

– Talouskasvun kannalta keskeinen huoli on, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, Orpo sanoi.

Työttömyyden kova ydin ei ota sulaakseen. Suomessa on edelleen 250[nbsp]000 työtöntä.

– Kun meillä on niin korkea työttömyys edelleen, se aiheuttaa budjettiin niin suuria menoja, että me emme vieläkään pysty tekemään tasapainosta tai ylijäämäistä budjettia, vaikka meillä on jo kolmas vahvan kasvun vuosi alkamassa, Orpo sanoi.

Orpon mukaan työttömyyden hintalappu on miljardeja euroja. Budjetin pohjissa alijäämä ensi vuodelle on 1,6-1,7 miljardia euroa.

Sen vuoksi Orpo on pyytänyt kolmea kansliapäälliköä, valtiovarainministeriön Martti Hetemäkeä, opetus- ja kulttuuriministeriön Anita Lehikoista ja työ- ja elinkeinoministeriön Jari Gustafssonia käymään läpi hallituksen jo tekemät toimet työllisyyden parantamiseksi ja valmistelemaan nopeasti vaikuttavia lisätoimia hallituksen budjettiriiheen.

Orpon mukaan helppoja menolisäyksiä ei tulla tekemään budjetissa.

– Tulen pitämään osaltani huolta siitä, että yhtään ylimääräistä euroa ei tulevien sukupolvien, lastemme, piikkiin velkaa oteta ja sen takia pidetään tiukkaa budjettikuria.

Orpon mukaan tiukalla menokurilla voidaan saavuttaa ylijäämäinen budjetti vuosina 2020-21.

Sijoitussäästötilistä esitys budjettiriiheen

Orpo aikoo pohjustaa budjettiriiheen esitystä sijoitussäästötilistä niin, että siihen liittyvät lait voidaan hyväksyä ensi vuonna.

– Suomessa on erittäin vähän pääomia. Se on yksi suurimpia ongelmia, kun mietitään investointeja. Tavallisilla suomalaisilla on jopa 80 miljardia euroa pankkitileillä. Jos heille luodaan helppo väline harrastaa sijoitustoimintaa pienilläkin rahoilla, uskon, että se lisääntyisi, kuten Ruotsissa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys julkistetaan torstaina. Orpo esittelee budjetin päälinjat huomenna keskiviikkona.

Hallitus kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista 28.-29. elokuuta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)