Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvostelee Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskauden esitystä seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) vuosille 2021-2027. Myös EU-parlamentissa ja komissiossa Suomen esityksen nähdään vaarantavan monet keskeiset tavoitteet.
– Suomi pienentää budjettia ja pitää samalla vanhat rakenteet ennallaan, vaikka puheet ovat olleet päinvastaisia. Suomen pitkän linjan tavoite on ollut EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen. Jos aiomme tosissamme luoda eurooppalaista puolustusta, tarvitsee se myös rahoitusta. Myös tasavallan presidentti on nostanut eurooppalaisen puolustuksen agendalla korkealle, Sarvamaa sanoo.
Komissio ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet puolustusyhteistyön tiivistämiseen sekä turvallisuuteen noin 24 miljardin euron panostuksia. Suomi on leikannut esityksen 14 miljardiin euroon.
Euroopan puolustusrahastoon on esitetty noin 13 miljardin euron panostuksia ja sotilaalliseen liikkuvuuteen 6,5 miljardia euroa. Nämä on Suomen esityksessä leikattu vastaavasti 6,0 miljardiin ja 2,5 miljardiin euroon. Myös rajavalvontaan ja turvallisuuteen on tehty vähennyksiä verrattuna komission ja parlamentin esityksiin.
– Suomen budjettiesitys tyrmättiin parlamentissa, komissiossa sekä monissa jäsenmaissa. Suomi on pitkään ollut puheenjohtajamaana hyvässä huudossa ja nauttinut ns. rehellisen välittäjän eli honest brokerin mainetta. Nyt tämä on riskeerattu vetämällä liian vahvasti omaa linjaa, jolle ei vaikuta löytyvän edes kannatusta, Sarvamaa toteaa.
Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kritisoinut Suomen budjettiesitystä. Esitys katsoo menneisyyteen eikä vastaa Euroopan tulevaisuuden suuriin haasteisiin esimerkiksi turvallisuuden saralla.
Von der Leyen sanoi olevansa ”huolestunut budjettiehdotuksen sisältämistä rajuista leikkauksista” ja että ”määrät eivät ole tarpeeksi korkeita, jos aiomme olla tosisamme tässä”. Parlamentin neuvotteluryhmän mukaan budjettiesitys ”tuomitsisi EU:n epäonnistumaan.”
Sarvamaan mukaan suurin ristiriita on hallituksen puheissa ja puheenjohtajuuskauden tavoitteissa.
– Hallitus lähti kunnianhimoisesti hoitamaan Euroopan asioita kuntoon, ja poliittiset irtopisteet kerättiin kotiin. Nyt, kun täystyrmäys osui, ei vastuunkantajia enää näy. Odotusten ja tekojen välinen ristiriita on valtava, eikä puheenjohtajuuskausi ole täyttänyt poliittisella tasolla sille asetettuja tavoitteita, Sarvamaa sanoo.
Hän muistuttaa, että puheilla on luotu enemmän hämmennystä kuin ymmärrystä. Esimerkiksi MFF-kokonaisuuteen liittyvästä oikeusvaltioperiaatteesta ei ole vieläkään sopua, vaikka Antti Rinne (sd.) aiemmin syksyllä sen jo julisti.
Suomen puheenjohtajakauden itse asettamia keskeisiä teemoja turvallisuuden saralla ovat ”EU vahvana, yhtenäisenä ja tehokkaana ulkoisena toimijana” sekä ”turvallisuus- ja puolustusyhteistyö Euroopan suojelemiseksi ja turvallisuuden tuottamiseksi”. Puheenjohtajuuskauden ohjelman mukaan ”jo asetetut tavoitteet turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventämiseksi toimeenpannaan tehokkaasti”.
Sarvamaa huomauttaa, että vastuu on nimenomaan poliittisella puolella, ei virkatasolla.
– Sääliksi käy tunnollista ja asiantuntevaa suomalaista virkamiestä sekä diplomaattia, joka pyrkii neuvottelemaan Suomen kannalta hyviä lopputuloksia samalla kun poliittinen johtajuus on hukassa eikä poliitikkojen antama mandaatti riitä, Sarvamaa toteaa.
