Petri Sarvamaan mukaan EU-parlamentin neuvotelutiimi puolusti loppuun saakka tavallisten eurooppalaisten etua.
– Jäsenmaat halusivat kuitenkin lähtökohtaisesti leikata ensi vuoden budjettia kaikkialta vailla minkäänlaista käsitystä painopisteistä, parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa kertoo.
Jäsenmaiden muodostama neuvosto vaati leikkauksia varsinkin EU:n suosittuun korkeakouluvaihto-ohjelmaan Erasmukseen sekä tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmaan Horisonttiin.
– Yli 300 miljoonan leikkaamisessa esimerkiksi Ebola-rokotteen mahdollistaneelta ohjelmalta ei ole järkeä. Edes nykyinen taso ei riitä rahoittamaan kaikkia ensiluokkaisia projekteja, muistuttaa Sarvamaa.
– Jäsenmaat olisivat alun perin halunneet leikata 182 miljoonaa myös jo sovituista tärkeistä liikennehankkeista. Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan, hän jatkaa.
Sarvamaan mukaan budjetin yksityiskohdista tärkein oli Venäjän vaikuttamisyritysten torjuminen. Hänen yhdessä Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) kanssa budjettiin ajaman klmen miljoonan euron StratCom Plus -toimen tavoitteena olisi ollut kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista.
– EU:n olisi pystyttävä ensi vuonnakin seuraamaan ja vastaamaan Venäjän levittämään harhaanjohtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja, Sarvamaa korostaa.
Parlamentti ja jäsenmaat eivät päässeet maanantaina sopuun vuoden 2019 budjetista määräaikaan mennessä. Euroopan komissio ehdotti budjetiksi 165,6 miljardia euroa. Parlamentti katsoi kuitenkin, että rahaa EU:lle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittaisiin 721 miljoonaa euroa enemmän. Neuvosto puolestaan esitti 1,6 miljardin leikkauksia komission ehdotukseen.
Lähiviikkojen aikana komissiolta odotetaan uutta budjettiehdotusta ensi vuodelle.
– Toivottavasti pääkaupunkien valtiovarainministeriöissä pystytään päästämään irti hedelmättömästä nettomaksaja-asenteesta ja nähdään eurooppalaisten investointien tuoma etu. Hajaannuksesta ei hyödy täällä kukaan, Sarvamaa sanoo.
