Verkkouutiset

Petri Sarvamaa ehdottaa EU:lle hiiliveroa

Kokoomusmepin mielestä EU tarvitsee oman rahoituslähteen. Hänen mielestään EU-budjettia pitää voida kasvattaa, mutta rahaa tulee jakaa aiempaa tehokkaammin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) esittää, että EU alkaisi kerätä hiilidioksidiveroa, jonka tuotot ohjattaisiin suoraan EU:n omaan budjettiin.

– Hiilidioksidivero saattaisi olla kaikkein legitiimein uusi tulonlähde.

Sarvamaan mukaan veron tulisi kohdistua raskaimmin suuriin saastuttajiin. Veron keräisivät EU-jäsenmaat, jotka tilittäisivät sen EU:n kassaan. Hiilidioksidivero ei saisi nostaa kansalaisten verorasitusta, Sarvamaa korostaa. Se tarkoittaisi, että jokaisen jäsenmaan tulisi keventää muuta verotusta hiilidioksidiveroa vastaavalla summalla.

Kokoomusmeppi sanoo, että EU joutuu etsimään uusia keinoja toimintansa rahoittamiseen, koska maailma on muuttunut nopeasti. EU joutuu ratkomaan maahanmuuttoon, terrorismiin, kyberuhkiin ja perinteiseen sodankäyntiin liittyviä ongelmia, eikä ratkaisuja saada ilmaiseksi. Kukin näistä ongelmista on sellainen, että yksittäisten jäsenmaiden rahkeet eivät riitä, vaan on järkevämpää etsiä ratkaisuja EU-tasolla.

Hiiliveroa esitti aiemmin tällä viikolla puheessaan myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Sarvamaa istuu EU-parlamentin budjetin valvontavaliokunnassa. Hiilidioksidiveron lisäksi hän ehdottaa toiminnan tehostamista. Se tarkoittaa, että EU asettaa esimerkiksi aluetukien maksamiselle aiempaa tiukemmat ehdot.

– Haluamme tehokkaampaa rahankäyttöä, hän linjaa budjetin valvontavaliokunnan kannaksi.

Tästä seuraisi todennäköisesti, että alue- ja maataloustukia tulisi leikata. Sarvamaan mielestä maataloustukia pitäisi maksaa ennen kaikkea niille heikosti kannattaville tiloille, jotka kärsivät ilmaston tai maantieteen aiheuttamista haitoista.

EU:n vuosibudjetti on noin 158 miljardia euroa. Rahankäyttöä suunnitellaan seitsemän vuoden jaksoissa. Sarvamaan mielestä kausi voitaisiin lyhentää viiteen vuoteen.

Nykyinen kausi päättyy vuoteen 2019. Samana vuonna Britannia aikoo erota EU:sta. Brexit tekee EU-budjettiin 10–15 miljardin euron suuruisen loven. Toistaiseksi EU ja Britannia eivät ole päässeet sopuun siitä, kuinka paljon Britannian pitää maksaa EU-budjettiin eronsa jälkeen, mikä vaikeuttaa tulevien vuosien rahankäyttösuunnitelmia.

Ruotsi, Tanska ja Hollanti ovat jo perustaneet EU-ministerineuvostossa maaryhmän, joka vaatii, että EU-budjettia leikataan samalla summalla, jonka Brexit aiheuttaa. Suomi ei ole liittynyt tähän maaryhmään, mutta on myös vaatinut budjetin leikkaamista.

Sarvamaa muistuttaa, että jäsenmaat vaativat usein EU:ta toimimaan tehokkaasti. Kuitenkin ne samaan aikaan ilmoittavat, että ne haluavat leikata EU:n rahoitusta.

– Positiivinen puoli Brexitissä on, että se pakottaa ajattelemaan. Toivon, että meillä on jatkossa tehokkaampi EU-budjetti, joka ei ole niin paljon pienempi kuin mitä Brexit edellyttäisi, mutta se toimii tehokkaammin.

Sarvamaan mielestä EU:n tulisi luopua yhden prosentin budjettikatosta. Hän viittaa jäsenmaksujen ylärajaan; EU-maat maksavat kukin EU-budjettiin summan, joka vastaa yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)