Perustuslakikontrollin rajat puhuttavat. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valiokunta tyrmää viinan nettimyyntikiellon

Perustuslakivaliokunta pitää uuteen alkoholilakiin kaavailtua etämyyntikieltoa pidetään ristiriitaisena.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmää uudesta alkoholilakiesityksestä antamassaan lausunnossa lakiin kaavaillun alkoholin etämyynnin kiellon.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa asiasta muun muassa seuraavaa:

Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetun 32 ja 90 §:n sekä rikoslain 50 a luvun 1 §:n muodostama kokonaisuus ei kiellä perustuslain 8 §:n edellyttämällä tavalla perusteluissa esitetyn mukaisesti etämyyntiä yksityiseen käyttöön.

Rangaistavuus on rikoslaissa kytketty alkoholin lainvastaiseen maahantuontiin, ei sitä vastoin ”etämyyntiin”. Ehdotetut säännökset ja niiden perustelut ovat näin ollen epäselvässä suhteessa ja osin jopa ristiriidassa keskenään. Etämyynnin kieltoon liittyy myös merkittäviä EU-oikeudellisia kysymyksiä, joiden arviointi ei sinänsä kuulu perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin. Ottamatta niihin kantaa perustuslakivaliokunta toteaa, että jos tarkoituksena on saattaa etämyynti rangaistavaksi, tulee siitä säätää perustuslain 8 §:n laillisuusperiaatteen täyttävällä rangaistussäännöksellä. 

Etämyynnillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista alkoholin hankintaa toisesta EU:n jäsenvaltiosta, jossa myyjä vastaa juomien kuljetuksesta ostajalle tai kuljetuksen järjestämisestä. Etäostolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa tilaaja järjestää kuljetuksen. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä ja etäostossa ostajalla. Tämänhetkisen viranomaistulkinnan mukaan etämyynti on kielletty rikoksena ja etäosto taas sallittu. Uutta alkoholilakia valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt saamaan alkoholilakiin selvän etämyyntikiellon.

Erikoinen saaga

EU:ssa ainutlaatuisen etämyyntikiellon tarina on vähintäänkin erikoinen. Uutta alkoholilakia valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö pyrki kirjoittamaan lakiin aluksi etämyynnin täyskiellon. Se jätettiin kuitenkin pois lopullisesta lakiesityksestä. Tuolloin syyksi kerrottiin EU-tuomioistuimessa ollut ja pian mitä todennäköisimmin korkeimpaan oikeuteen päätyvä, etämyyntiä käsittelevä niin kutsuttu Alkotaksi-tapaus. Verkkouutiset on kertonut tapauksen EU-tuomioistuinprosessista tässä ja hovioikeuden asiassa antamasta ratkaisusta tässä.

Vaikka kielto poistettiinkin lakitekstistä, jätettiin se silti lain perusteluosaan. Tällä on mitä ilmeisimmin pyritty sementoimaan toistaiseksi viranomaisten omaan tulkintaan perustuvaa kieltoa.

STM:n tulkinnan mukaan etämyynti on myös aina ollut kiellettyä. Allekirjoittanut osoitti tästä löytyvässä jutussa, ettei väite pidä paikkaansa. Kiellossa on kyse puhtaasta viranomaistulkinnasta, jota on kiristetty vuosien saatossa ilman, että laissa on tapahtunut mitään muutoksia.

Verkkouutiset sai myöhemmin haltuunsa EU-komission ja ministeriön välisen salatun kirjeenvaihdon, joka paljasti, että todellinen syy kiellon poistamiseen laista oli komission sille antama täystyrmäys. Komissio katsoi kiellon EU-oikeuden vastaiseksi ja uhkasi Suomea seurauksilla. Asiakirjoista ja niiden paljastuksista kerrotaan kattavasti tässä. Kiistasta komission kanssa ei ole kerrottu julkisuuteen mitään.

Komission ja STM:n välisestä kirjelmöinnistä ilmeni myös, että vaikka ministeriö pitääkin etämyyntiä uutena ja tulevaisuudessa haitallisena alkoholin myyntikanavana, kaavailee se samanaikaisesti Alkon roolin laajentamista etäkaupassa.

 

Lue myös:

Analyysi: Alkoholilain valmistelija ei puhu totta nettimyyntikiellosta

Alkoholilaista tuli riita EU:n kanssa – Näin komissio tyrmäsi Suomen

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt