Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Valiokunta hakee rajaa, mitä kansanedustaja saa sanoa

Puheenjohtajan mukaan kynnys murtaa kansanedustajan immuniteetti on korkealla, eikä ennakkotapausta ole.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli tänään perjantaina valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista, joka on pyytänyt eduskunnalta suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen.

Poliisi epäilee Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, kun hän käytti eduskunnan täysistunnossa puheenvuoro, jossa hän rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

– Toiviainen kävi läpi oman kirjelmänsä ja pyysi lupaa syyttää Mäenpäätä. Mäenpää on tulossa itse torstaina kuultavaksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Sitä seuraavan viikon torstaina perustuslakivaliokunta kuulee sananvapausasiantuntijoita sekä rikosoikeuden ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita saadakseen pohjaa omalle arviolleen.

– Tämä on sitä rajankäyntiä. Kansanedustajalla on laaja sananvapaus ja hänellä on hyvin laaja oikeus ilmaista mielipiteitään, mutta tässä on kysymys lähinnä kyse siitä, mihin tämä raja vedetään, koska puheet eivät voi kuitenkaan olla ihmisarvoa loukkaavia, Ojala-Niemelä sanoi.

Puheenjohtaja vahvisti, että eduskunta ei arvioi sitä, onko Mäenpää rikkonut lakia.

– Me emme arvioi sitä, vaan onko kansanedustajan immuniteetti murtamaton salissa käydystä puheenvuorosta, eli annetaanko tämä syyttämislupa vai ei, Ojala-Niemelä sanoi.

Eduskuntatalon ulkopuolella syyttäjä olisi tehnyt jo syytepäätöksen

Ojala-Niemelän mukaan kynnys immuniteetin eli koskemattomuuden murtamiseen on hyvin korkealla, koska syyttämisluvan antaminen edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnasta.

– Voi sanoa, että talon ulkopuolella normaalissa elämässä tämä prosessi olisi jo mennyt varmasti pitkälti eteenpäin. Syyttäjä olisi tehnyt syytepäätöksen, ja se olisi jo eri instansseissa käsiteltävänä.

Ennakkotapausta immuniteetin murtamisesta ei löytynyt, vaikka perustuslakivaliokunta sellaista etsi.

– Tästä me haimme kiinnekohtaa, mutta valitettavasti sellaista ei löytynyt. Kyllä tämä on ensimmäinen tätä laatua, Ojala-Niemelä sanoi.

Vuodelta 1979 ja 1948 sekä 20-30-luvuilta löytyi kunnianloukkauksesta tapauksia, joissa asianosainen oli itse pyytänyt syytteen nostamista.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi kuulemisen jälkeen, että hänen tulkintansa on, että hän joutuu pyytämään eduskunnalta syyttämislupaa siitäkin tapauksessa, että hän päättäisi jättää syyttämättä Mäenpäätä.

Lue myös:

Valtakunnansyyttäjä: Tarvitsen eduskunnalta luvan myös syyttämättä jättämiseen

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt