Perustuslakivaliokunnan lausunto tuli sote-valmistelijalle osin yllätyksenä

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan perustuslakivaliokunnan painotuksia olisi ennakoitu, jos niitä olisi osattu ennakoida.

Sote-uudistuksen valmistelusta vastaavalle alivaltiosihteeri Tuomas Pöystille perustuslakivaliokunnan vaatimat lukuisat korjaukset tulivat toisaalta yllätyksenä ja toisaalta ei.

– Perustuslakivaliokunta itse totesi, että ongelmakohdat oli (hallituksen esityksessä) poikkeuksellisen avoimesti tuotu esille. Siltä osin ei ollut yllättävää, mutta tietysti on niin, että ollaan tekemässä kokonaan uutta ja oli jännittävää, minkälaisen kannan perustuslakivaliokunta ottaa, Pöysti sanoi Verkkouutisille.

Pöystin mukaan valiokunnalla oli ”uudenlaisia kokonaispainotuksia”.

– Jos niitä olisi osattu ennakoida, totta kai niitä olisi ennakoitu, Pöysti totesi.

Hän sanoi, ettei hän ole ”välttämättä havainnoimassa” ideologista latausta valiokunnan lausunnossa. Pöysti toteaa, että suomalaisten järjestelmän erityispiirre on, että perustuslakivaliokunta ei toimi puoluepoliittisesti. Hän huomauttaa, että valiokunnan lausunto oli yksimielinen.

– Kyllä tässä valiokunnan lausunnossa on ollut selkeä pyrkimys tulkita perustuslakia, Pöysti näkee.

Yhtiöittämisvelvoite tuli sekä poliitikoilta että virkamiehiltä

Pöysti on aiemmin kertonut, että perusteena maakuntien sote-palvelujen yhtiöittämisvelvoitteelle oli eurooppaoikeudellisten tulkintariskien välttäminen. Perustuslakivaliokunta piti yhtiöittämisvelvollisuutta perustuslain vastaisena.

Valiokunta ei kuitenkaan ottanut yksityiskohtaisesti kantaa EU-oikeuden tulkintaan. Pöystin mukaan asia vaatii jatkoselvittelyä.

– Perustuslakivaliokunta ei yhtynyt hallituksen arviointiin. Perustuslakivaliokunta näki eurooppaoikeudellisen kokonaistilanteen vähän toisenlaisena. Siltä osin perustuslakivaliokunnan arviointi poikkesi kilpailuviranomaisten ja valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden näkemyksistä.

Mistä yhtiöittämisvelvoite lakiesitykseen tuli?

– Se oli kokonaisarvio, joka tehtiin hallituksessa. Se sisälsi eurooppaoikeudellisen kokonaisarvion ja kansallista tarkoituksenmukaisuuspohdintaa siitä, mikä on kilpailuneutraliteetin asema tässä kokonaisuudessa.

Pöystin mukaan yhtiöittämisvelvoitteella haluttiin muun muassa kilpailuneutraliteettia, eri tuottajien vertailtavuutta ja selkeyttä unionin kilpailuoikeuden suhteen.

– Se oli työkalu, ei tavoite sinänsä, Pöysti sanoo.

Pöystin mukaan yhtiöittämisvelvoitteesta sovittiin hallituksessa ja kilpailuoikeudesta vastaavat ministeriöt työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja kilpailuviranomaiset pitivät sitä perusteltuna.

– Politiikkapuolelta tuli kokonaisarvio ja kokonaisarvio EU-oikeudellisesta yhtiöittämisestä tuli virkamiespuolelta, Pöysti sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt