Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on tyytyväinen, että sen jäsen on voittanut käräjäoikeudessa kilpailukieltoa koskevan oikeusjutun. Hän saa korvauksena ansionmenetyksestään noin 18[nbsp]000 euroa.
– Tämä on merkityksellinen tuomio, joka toivottavasti suitsii jatkossa perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen.
Tiina Arffman työskenteli yksityisessä sosiaalialan yrityksessä. Hän ilmoitti työnantajalleen irtisanoutuvansa sekä suorittavansa jatko-opintoihin liittyvän opinnäytetyön ja työllistyvänsä toisessa yrityksessä.
Työnantaja kuitenkin kielsi opintojen loppuun saattamisen sekä toiseen yritykseen siirtymisen vedoten työsuhteen aikana tehtyyn kilpailukieltosopimukseen. Tämän seurauksena Arffmanille tuli voimaan kilpailukielto, jonka rikkomisesta olisi seurannut mittava sopimussakko.
– Työntekijä oli tässä tilanteessa aivan selkä seinää vasten. Oleellista kuitenkin on, että kilpailukieltosopimuksella on laissa määritellyt kriteerit, joita työnantajan tulee noudattaa, Kinnunen sanoo.
Kolmen vuoden kilpailukielto lainvastainen
Talentia vei Arffmanin tapauksen käräjäoikeuteen. Oikeuden päätöksen mukaan kilpailukieltosopimus on rajoittanut hänen perustuslaillista oikeuttaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä.
Kilpailukieltosopimuksen ehdot olivat olleet epäselviä ja laajuus oli määritelty epämääräisesti. Kilpailukiellon enimmäisajaksi oli sopimukseen kirjattu kolme vuotta, mikä on lainvastaista.
Oikeuden päätöksessä myös todetaan, että työnantaja ei ole pystynyt osoittamaan, että kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän käsittelee kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa.
Kilpailukieltolakiin tullut muutoksia
– Kilpailukieltosopimuksia on tehty sosiaalialan yksityissektorilla luvattoman paljon, vaikka todellisuudessa lain määrittämiä erityisen painavia syitä kilpailukieltosopimukselle on erittäin harvoin. Työsopimuslain uudistus kilpailukiellon osalta toivottavasti muuttaa tilannetta, koska jatkossa työnantajien on maksettava korvaus ajalta, jolloin henkilö ei voi tehdä töitä kilpailukiellon vuoksi, Talentian Kinnunen toteaa.
Työsopimuslain muutokset tulevat voimaan asteittain vuoden 2022 alusta lähtien. Työntekijälle maksettava korvaus siltä ajalta, kun hän ei voi työskennellä kiellon vuoksi, on vähintään 40 prosenttia työsuhteen viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta.
Työnantaja voi vuoden 2022 aikana arvioida ennen vuotta 2022 tehtyjen kilpailukieltosopimusten lainmukaisuutta ja tarpeellisuutta sekä irtisanoa sopimukset.
