Pertti Salolainen: Suomettumisen perinteet ovat pitkät ja kunniattomat

Ulkopolitiikan konkarin mielestä Venäjä-tutkimusta tekevien toimintaa ei saa rajoittaa.

– Jos katsotaan tämän päivän Venäjää ja laitetaan sen eteen peili, ei kuva ole todellakaan kaunis. Mutta tämä ei suinkaan ole peilin vika, Pertti Salolainen toteaa Verkkouutisille.

Salolainen on kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja ja entinen ministeri ja suurlähettiläs. Hän kuuluu Ulkopoliittisen instituutin (UPI) neuvottelukuntaan ja on myös toiminut sen puheenjohtajana.

Salolainen pitää UPI:n ympärille Venäjä-tutkimuksen vuoksi syntynyttä keskustelua harmillisena.

Hänen mukaansa tämän päivän Venäjä on hyvin huolestuttavassa tilassa sekä sisä- että ulkopoliittisesti. Sen näyttäminen ei ole hänestä kuitenkaan tutkijan vika.

– Sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkijoiden riippumattomuus on turvattava. On selvää, että tutkimuksia ja selvityksiä tehdään sitä varten, että niistä voidaan käydä keskustelua.

Salolaisen mielestä tätä ei pidä kuitenkaan sotkea siihen, etteikö tutkijoilla olisi oikeutta esittää omaa näkemystään asioista.

– On valitettavaa, että nyt on herännyt keskustelu siitä, halutaanko ulkopuolelta vaikuttaa siihen, mitä Ulkopoliittisessa instituutissa tehdään, hän toteaa.

Ollaanko Suomessa sitten valmiita suvaitsemaan vain tietynlaista Venäjä-tutkimusta?

– Meillähän on pitkät ja kunniattomat perinteet suomettumisesta, Pertti Salolainen muotoilee.

– Kahta asiaa ei pidä sotkea – keskustelua tutkimuksista ja niiden sisällöistä ja toisaalta tutkijoitten oikeudesta tehdä vapaasti omaa tutkimustaan, hän jatkaa.

Ulkopoliittisen instituutin elokuun lopussa julkaisema raportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla on herättänyt runsaasti keskustelua. Verkkouutiset kertoi raportista muun muassa tässä.

Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on syyttänyt raporttia poliittiseksi ja kutsunut UPI:a sen vuoksi ”Naton haarakonttoiksi”.

Myös SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne moitti raporttia. Hänestä sen tekstiä ”voi lukea enemmän pelkoja nostattavana kuin aitoja vastauksia antavana”.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen vastasi arvosteluun toteamalla, että myös Venäjää täytyy Suomessa voida tutkia yleisin tutkimuksellisin premissein.

– Tutkimukseen perustuvaa tietoa on voitava esitellä avoimesti ja siitä on kyettävä vetämään ne johtopäätökset, johon kulloinenkin tutkimus antaa aihetta, hän sanoi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt