Perintö- ja lahjavero toimii ajatuspaja Liberan tuoreen raportin mukaan nykyisessä muodossaan huonosti, ja se pitäisi korvata luovutusvoittoverotuksella.
”Nykyinen perintövero- ja lahjavero aiheuttaa suhteellisesti isomman hyvinvointitappion pieni- ja keskituloisille perijöille kuin taloudellisesti riippumattomille tai erittäin varakkaille perijöille. Varakkailla on myös mahdollisuus tehdä verosuunnittelua tai siirtää varoja tästä veromuodosta luopuneisiin maihin”, raportissa todetaan.
Tyypillisesti perintö tai lahja on omaisuutta kuten asuntoja, kiinteistöjä tai yritysvarallisuutta. Niinpä verovelvollinen saattaa joutua veroa maksaessaan erityisiin rahoitusjärjestelyihin tai myymään perintönä tai lahjana saamansa omaisuuden.
Varakkaiden ihmisten on raportin mukaan kuitenkin varsin helppo välttää veroa. Perinnön tai lahjan antajan ja saajan täytyy vain muuttaa asuinpaikkansa varallisuuden siirtohetkeksi maahan, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Viro.
”Sellainen vero, joka luo varakkaille merkittävän kannustimen muuttaa pois Suomesta, on huono vero. Samalla se on myös epäoikeudenmukainen vero, koska sen välttäminen ei ole mahdollista pieni- ja keskituloisille suomalaisilla”, raportissa painotetaan.
Nykyinen vero antaa myös mahdollisuuden merkittävään verosuunnitteluun. Perintöinä ja lahjoina luovutettaville omaisuuserille ei useinkaan voida määrittää yksiselitteistä oikeaa markkina-arvoa, joten omaisuudelle joudutaan tekemään keinotekoinen arvonmääritys.
Jos perittyä omaisuus on tarkoitus myydä, se kannattaa pyrkiä arvostamaan verotuksessa mahdollisimman korkeaan arvoon. Jos taas omaisuutta ei aiota myydä, se kannattaa arvostaa mahdollisimman alhaiselle tasolle perintö- ja lahjaveron minimoimiseksi.
Erityinen kipukohta perintö- ja lahjaverotuksessa on raportin mukaan yrityksen sukupolvenvaihdos. Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on säädetty erityisiä verohuojennuksia, joihin liittyvät rajoitukset kuitenkin voivat asettaa lähes yhteismitalliset tapaukset eriarvoiseen asemaan.
Esimerkiksi kiinteistöliiketoiminta tai arvopaperikauppa saatetaan katsoa huojennuksen ulkopuolelle kuuluvaksi liiketoiminnaksi. Huojennusta ei myöskään myönnetä, jos perintö tai lahja on alle 10 prosenttia yhtiön osakkeista. Yritystoiminnan jatkajaksi ei myöskään hyväksytä alaikäistä lasta.
Sukupolvenvaihdokseen liittyvät verohuojennukset haittaavat myös verolle asetettua tavoitetta kaventaa varallisuuseroja. Suurimmat perinnöt ja lahjat ovat yleensä huojennuksiin oikeuttavaa yritysvarallisuutta, kun taas tavallisten kansalaisten saamat perinnöt ja lahjat ovat tyypillisesti muuta kuin yritysomaisuutta ja siten täysimääräisen verotuksen kohteena.
Perintö- ja lahjavero pitäisi raportin mukaan lakkauttaa ja siirtää perinnöt sekä lahjat luovutusvoittoverotuksen piiriin. Tätä raportissa perustellaan muun muassa oikeudenmukaisuudella, verojärjestelmän yksinkertaistumisella ja sukupolvenvaihdosten helpottamisella.
Omaisuuden arvonnousun verotus on raportin mielestä oikeudenmukaista toimittaa vasta silloin, kun verovelvollisella on aitoa veronmaksukykyä eli omaisuus on realisoitu. Oikeudenmukaista olisi myös luopua sellaisesta verosta, jonka välttäminen on käytännössä mahdollista vain varakkaimmille.
Perintö- ja lahjaverotuksen poistamisesta ei todennäköisesti aiheutuisi raportin mukaan valtion verotuottojen menetyksiä edes lyhyellä tähtäimellä luovutusvoittoverotuksen veropohjan laajentumisen ansiosta. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset verotuottoihin olisivat myönteisiä, sillä veron poistaminen parantaisi kotimaisen omistamisen edellytyksiä sekä edesauttaisi yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttamista.
Liberan raportin Perintövero – Kuoleva verolaji ovat kirjoittaneet Janne Jussila ja Tere Sammallahti.
