X
SULJE MAINOS

Perinteinen uramalli esteenä naisasianajajien pääsyyn alan huipulle

Naisasianajajat keskittyvät edelleen sellaisiin juridiikan erikoisaloihin ja ammattiasemiin, joissa on matalampi palkka ja jotka ovat ammatillisesti aliarvostettuja.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marta Choroszewiczin mukaan naisasianajajien on kyettävä muovautumaan näennäisesti sukupuolineutraalien ammatillisten odotusten mukaiseen uramalliin päästäkseen ammatillisesti kaikkein halutuimpiin ja arvostetuimpiin asemiin. Tämä uramalli on hänen mukaansa miesten luoma.

Choroszewiczin mukaan naisasianajajien kilpailukyky on kuitenkin kasvussa.

– He voivat aiempaa laajemmin ja useammin hyödyntää perinteisesti naisiin liitettävää kulttuurista pääomaa, jossa korostuvat muun muassa tunteet, perhe, hoiva sekä yhteistyö. Kulttuurisesta pääomasta koituva hyöty kuitenkin vähenee, kun siirrytään kohti arvostetuimpia erikoisaloja ja työasemia, hän arvioi.

Choroszewicz vertailee väitöskirjassaan suomalaisten ja puolalaisten naisasianajajien urakehitystä ja uratavoitteita ammatillisessa ja sosio-kulttuurisessa viitekehyksessä. Naisten osuus asianajajista on noin kolmannes sekä Suomessa että Puolassa.

Choroszewicz katsoo naisten aliedustuksen johtuvan siitä, että asianajan työ on hyvin haastavaa ja aikaa vievää, jolloin uralla eteneminen on mahdollista usein vain henkilökohtaisen elämän kustannuksella.

Kyselytutkimukseen osallistui 304 suomalaista ja puolalaista naisasianajajaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 25 naisasianajajaa.

Palkitseva ura ja antoisa henkilökohtainen elämä halutaan yhdistää

Asianajajan työ kuuluu perinteisesti arvostetuimpiin ammattialoihin ja uralla menestymistä on mitattu perinteisten kriteerien mukaan. Choroszewicz kuitenkin väittää, ettei naisasianajajien menestystä ole hedelmällistä tutkia vain perinteisten uran ja menestyksen käsitteiden avulla. Tutkimuksen valossa naisasianajajat näyttävät laajentavan menestyksensä kattamaan eri elämänalueita.

Tutkimus osoittaa, että sekä Suomessa että Puolassa naisasianajajien toimintaa luonnehtii halu yhdistää palkitseva ura ja antoisa henkilökohtainen elämä.

– Jos naiset kokevat rajoitteita tavoitteidensa toteuttamisessa, se heijastuu negatiivisesti heidän käsityksiinsä uralla menestymisestä. Tämä on erityisesti ominaista puolalaisille naisasianajajille, koska heidän mahdollisuutensa palkitsevan uran ja antoisan henkilökohtaisen elämän yhdistämiseen ovat rakenteellisesti rajatumpia kuin suomalaisten asianajajanaisten, Choroszewicz toteaa väitöstiedotteessaan.

Tasa-arvoon liittyvät haasteet osin samat

Choroszewiczin tutkimusesta ilmenee, millä tavoin pohjoismainen tai sosialismin jälkeinen yhteiskunta vaikuttavat naisasianajajien kilpailukykyyn.

– Suomessa naisasianajajat voivat hyödyntää hyvinvointivaltion rakenteita ja palveluja, joka edesauttavat naisten työllisyyttä ja urakehitystä sekä työn ja perheen yhteensovittamista, hän sanoo.

Vastaavasti Puolassa naisasianajajien uramahdollisuuksia rajoittavat hänen mukaansa suuremmat perheeseen liittyvät velvollisuudet, vähemmän joustavat työjärjestelyt sekä riittämätön työn ja perheen yhteensovittamisen politiikka.

– Silti asianajajan ammatissa tasa-arvoon liittyvät haasteet ovat monilta osin samanlaisia molemmissa maissa, ja liittyvät naisten pääsyyn arvostetulle uralle ja hyviin työasemiin.

Choroszewicz toteaa, ettei tasa-arvon toteuttamiseen riitä, että naisasianajajat ovat muodollisesti saavuttaneet miesten kanssa yhtäläiset uramahdollisuudet, jos halutuimmat ja arvostetuimmat uravalinnat rakennetaan edelleen perinteisen perhemallin mukaisesti.

– Tämä malli määrittelee odotukset uraan sitoutumiselle ja voi haitata tasapainoisen työ- ja perhe-elämän saavuttamista. Kun halutaan edistää naisten uravalintoja, ei pidä unohtaa yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutusta, eikä sitä, kuinka paljon valintoihin saadaan tukea yhteiskunnalta, ammattikunnalta ja kotoa.

YTM Marta Choroszewiczin väitöskirja Managing Competitiveness in Pursuit of a Legal Career: Women Attorneys in Finland and Poland tarkastetaan perjantaina 28. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt