Varhain päivähoitoon menneet lapset kouluttautuvat muita pidemmälle. LEHTIKUVA/LINDA MANNER

Perhetausta vaikuttaa koko elämänkulkuun

Perhetausta vaikuttaa kaikkiin keskeisiin päätöksiin ja tapahtumiin ihmisen elämässä.

– Edes Suomen kaltaisessa kattavassa hyvinvointivaltiossa perhetaustan vaikutus ei katoa, vaikka se onkin pienempi moniin muihin maihin verrattuna. Vanhemmat haluavat ja kykenevät auttamaan lapsiaan monin tavoin, mikä heijastuu lasten elämänpolkuihin, Aleksi Karhula toteaa väitöstiedotteessaan.

Hän hyödynsi väitöskirjatutkimuksessaan anonymisoituja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.

– Kattavat ja luotettavat rekisteritiedot antavat Suomessa erinomaisen pohjan tilastolliselle tutkimukselle. Aineistojen kattavuus on tärkeää varsinkin tutkimuksissa, joissa seurataan ihmisten elämänkulkua pidemmällä ajanjaksolla, Karhula kertoo.

Tutkimuksen tavoitteena oli antaa kattava kuva perhetaustan ylisukupolvisista vaikutuksista.

– Kaikissa tutkimissani tapauksissa perhetaustan merkitys näkyi selvästi, Karhula toteaa.

Tutkimus osoittaa perhetaustan vaikuttavan perheenmuodostuspolkuihin.

– Vahvinta perhetaustan vaikutus on ihmisten kohdalla, joiden elämässä esiintyy myös taloudellista huono-osaisuutta, Karhula toteaa.

Hänen mukaansa mekanismit tämän vaikutuksen taustalla jäivät kuitenkin suurelta osin vielä ratkaisemattomaksi kysymykseksi.

Karhula tarkasteli myös varhaisia sosioekonomisia polkuja.

– Näissä poluissa yhdistyvät opiskelu-, työttömyys- sekä muut työmarkkinoiden ulkopuolisen toiminnan jaksot ja toisaalta työssäkäyvien ihmisten osalta tulotaso. Perhetausta vaikuttaa selkeästi sekä tulotasoon että mahdolliseen työmarkkinoiden ulkopuolelle sijoittumiseen, Karhula kertoo.

Tutkimus osoittaa perhetaustan vaikuttavan myös siihen, miten sosioekonomiseen asemaan on päädytty. Hyvä- ja huono-osaisten perheiden lapsilla polut ovat erilaisia. Vaikutuksen taustalla ovat erityisesti lapsuuden perheen taloudelliset olosuhteet, vanhempien koulutus sekä työttömyys.

Myös omistusasuminen periytyy

Perhetaustalla on vahva kokonaisvaikutus myös siihen, päätyykö ihminen alle 35-vuotiaana asumaan omistusasuntoon. Miehillä vaikutus vaihteli myös sen mukaan, asuivatko he parisuhteessa vai yksin. Vahvin vaikutus kohdistui yksinasuviin miehiin.

– Omistusasumiseen kohdistuvat tuet, kuten ASP-järjestelmä tai korkovähennysoikeudet, eivät ole kyenneet poistamaan perhetaustan vaikutusta omistusasumiseen, Karhula sanoo.

Hän tarkasteli tutkimuksessaan myös varhaisen päivähoidon yhteyttä myöhempään kouluttautumiseen. Havainto oli, että varhain päivähoitoon menneet lapset kouluttautuivat muita pidemmälle.

– Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että päivähoidon negatiivinen vaikutus lasten myöhempään kouluttautumiseen on erittäin epätodennäköistä. Tämän ja aikaisemman kirjallisuuden tulosten perusteella voidaan arvella vaikutusten kouluttautumiseen olevan todennäköisesti positiivisia, Karhula toteaa.

VTM Aleksi Karhulan väitöskirja Life Course Approaches to Intergenerational Inequality tarkastetaan perjantaina 15. joulukuuta Turun yliopistossa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt