Verkkouutiset

Perhehoitoliitto: Sijoitettujen nuorten kouluttautumista tuettava

Keskeisimmät tuen muodot ovat liiton mukaan nuoren asioihin perehtynyt sosiaalityöntekijä ja jälkihuoltoon panostaminen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Peruskoulunsa päättäneiden mutta ilman opiskelupaikkaa jääneiden joukossa on Perhehoitoliiton mukaan paljon kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria. Liitto viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen, jonka mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun.

Perhehoitoliitto korostaa, että keskeisin sijoitetun nuoren kouluttautumista tukeva tekijä on nuoren asioihin perehtynyt, pysyvä sosiaalityöntekijä, jolla on aikaa nuorelle ja hänen elämäntilanteensa pohtimiselle.

– Nuorelle tulee laatia kokonaisvaltainen, pitkän aikavälin suunnitelma tuesta, joka kattaa myös nuoren koulunkäynnin ja jatkuu nuoren jälkihuollon ajan. Sosiaalityöntekijän kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta saattaa parhaimmillaan myös estää sijoitusten pirstaloitumista, sanoo Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari.

Kuntien tulisi liiton mukaan satsata sijoitettujen nuorten jälkihuoltoon, jonka toteuttamisessa on nykyisin suurta kuntakohtaista vaihtelua. Monesti perhesijoitus päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta ja nuori siirtyy jälkihuoltoon.

– Sijoituksen tarkoitushan on mahdollistaa lapselle ja nuorelle tavanomainen lapsuus. Siihen kuuluu myös se, että lapset asuvat vanhempiensa luona niin kauan kuin on tarpeen. Tuttujen ja turvallisten aikuisten, esimerkiksi sijaisvanhempien tuki nuoren itsenäistymisen aikana varmistaa osaltaan sen, että nuoren voimavarat riittävät myös opiskeluun, korostaa Lehtosaari.

Liitto muistuttaa, että valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuoden budjettiesityksessä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 181 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

– Perhehoitoliitto haluaa, että budjettiriihessä varmistetaan taloudelliset edellytykset sille, että sosiaalityöntekijöillä on aikaa ja myös rahaa tehdä yksilöllisiä, lapsen ja nuoren edun mukaisia ratkaisuja. Vain sillä nykytilanteeseen voidaan vaikuttaa, painottaa Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)