Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko otti eduskunnassa esille hallituksen lakiluonnoksen ulkomaalaislain muuttamiseksi. Risikko kysyi Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistiltä (r.), onko hallitus tehnyt asiassa yhteistyötä Ruotsin kanssa.
– Suomeen ollaan tekemässä ulkomaalaislain muutosta, jossa on Euroopan liberaalein perheenyhdistämismalli. Se on erilainen kuin Ruotsissa, Paula Risikko totesi eduskunnan budjettikeskustelussa.
RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz halusi korjata Risikon aiemmin esittämää väitettä, että lakimuutoksella poistettaisiin perheenyhdistäjältä toimeentuloedellytys kokonaan.
– Näin toki ei ole, vaan sitä maltillistetaan. On ollut kohtuutonta, että esimerkiksi alaikäiseltä on edellytetty tätä. Ja nykytilanteessa esimerkiksi kansanedustajan avustaja ei voisi yleisellä tasolla käynnistää perheenyhdistämisprosessia, Adlercreutz sanoi.
Risikko totesi, että Adlercreutz ”puhui muunneltua totuutta”.
Aiemmin sisäministerinä toiminut Risikko toisti näkemyksensä siitä, että jos lausunnolla ollut ulkomaalaislain muutos toteutuu sellaisenaan, Suomeen tulee Euroopan liberaalein perheenyhdistämismalli.
Risikko totesi, että lakiluonnoksessa arvioidaan, että muutosten myötä myönteisen oleskelulupapäätöksen voisi saada vain 200 henkilöä vuodessa.
– Kuitenkin arvioiden mukaan tässä on kysymys paljon suuremmasta määrästä, Risikko sanoi.
Migri ei vaadi toimeentuloa alaikäisiltä nykyisinkään
Risikko totesi, että salissa on keskusteltu siitä, keneltä toimeentuloedellytys poistettaisiin.
– Kokonaan poistettavaksi se esitetään toissijaista suojelua saaneiden ja pakolaisstauksen omaavien kohdalta. Alaikäisten kohdalla ei Migri (maahanmuuttovirasto) ole tähänkään päivään asti toteuttanut tätä. Sen tarkistin, Risikko kertoi.
– Nämä kaksi ryhmäähän ovat juuri niitä ryhmiä, jotka erityisesti perheenyhdistämistä tekee, hän jatkoi.
Risikko nosti esille ulkomaalaislain 36 pykälän, johon Maahanmuuttovirasto ja Suojelupoliisi ovat ottaneet kantaa lausunnoissaan.
– Se lisäisi ankkurilasten määrää, jos se tuollaisessa muodossa tulee. Siitä syystä kannan huolta tästä lainsäädännöstä, Risikko sanoi.
Adlercreutz arveli, että Risikko ehkä vahingossa sanoi hänen puhuneen muunneltua totuutta.
– Se lausunto, johon olin tarttunut, oli edustaja Risikon väite siitä, että toimeentulovaatimus poistuu kokonaan. Se ei pidä paikkaansa. Siihen tulee muutoksia. Siihen tulee rajauksia, joita Risikko osittain avasi puhujapöntöstä käsin. Joskin rajaus käsittääkseni on hieman suppeampi, Adlercreutz sanoi.
Hän arveli, että Risikon väite toimeentuloedellytyksen poistamisesta kokonaan oli ”vahinko” ja samoin väite, että Adlercreutz olisi puhunut muunneltua totuutta hänen korjattua väitettään.
– Tämä asia varmaan voi jäädä tähän. Perheenyhdistämistä tullaan helpottamaan, se on hyvä asia, ja odotan, että se esitys saadaan pikaisesti käsittelyyn tänne eduskuntaan, Adlercreutz sanoi.
Riski, että rikoksista syytetyt lähettävät lapsensa edeltä
Maahanmuuttovirasto toteaa lausunnossaan olevansa eri mieltä lakiluonnoksessa esitetystä arviosta, jonka mukaan myönteiset oleskelulupapäätökset kasvavat noin 200:lla vuodessa.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan useampi hakija on jättänyt kokonaan hakematta oleskelulupaa, koska he ovat tienneet, ettei toimeentuloedellytys täyty heidän kohdallaan. Virasto kertoo käsitelleensä myös hakemuksia, jotka on jätetty vasta pitkän ajan kuluttua sen vuoksi, että perheenkokoaja on kerryttänyt ensin riittävää toimeentuloa.
Maahanmuuttoviraston mukaan arvio hakemusmäärän vähäisestä kasvusta on tehty alakanttiin ja viraston mukaan kasvu tulee olemaan suurempaa.
Lakiluonnoksen 36 pykälässä ehdotettu lisäys sallii maahanmuuttoviraston mukaan kielteisen päätöksen tekemisen vain silloin, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi
lapsen edun vastaista.
”Nyt ehdotetussa ehdottomassa muotoilussa on se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai Suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsomat henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin heidän perusteella luvan itselleen. Tällainen luvan saamisen eräänlainen automatisointi tekee myös sen mahdolliseksi, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi mahdollistamaan oman maahanmuuttonsa perheenyhdistämismenettelyllä”, maahanmuuttovirasto toteaa lausunnossaan.
Kansallista turvallisuutta uhkaavien pääsy estettävä
Myös suojelupoliisi on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota samaan 36 pykäläään kuin maahanmuuttovirasto.
Suojelupoliisi katsoo olevan selvää, ettei oleskelulupaa tule myöntää jatkossakaan perheenjäsenille, jos 1 momentin edellytykset täyttyvät. Ulkomaalaislain 36 §:n 1 momentin mukaisesti oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta.
Suojelupoliisin mukaan kansallista turvallisuutta uhkaavien henkilöiden, kuten terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden, maahanpääsy on voitava jatkossakin estää ja jotta ehdotettu muutos ei johda heidän maahanpääsynsä helpottumiseen.
