Viime vuosikymmenten aikana rokotteissa on siirrytty yhä selvemmin pois perinteisistä eli tapettuun tai heikennettyyn patogeeniin pohjautuvista rokotteista. Yleisimmät koronavirusrokotteet pohjautuvat joko RNA-teknologiaan tai virusvektoreihin.
Nature-tiedelehdessä julkaistussa katsauksessa todetaan, että myös nenäsumutteena annettavat rokotteet voisivat toimia tehokkaana suojana monia tauteja vastaan, jotka aiheuttavat miljoonia kuolonuhreja ympäri maailman.
Tietyissä tapauksissa limakalvolle annettava rokote voisi antaa paremman suojan infektiolta. Esimerkiksi koronaviruksen deltamuunnoksen osalta lihakseen annettavat rokotteet antavat erittäin hyvän suojan vakavalta taudilta ja siihen kuuluvalta keuhkokuumeelta. Ylähengitysteiden limakalvoille ei välttämättä muodostu riittävästi vasta-aineita lievän infektion torjumiseksi varsinkaan silloin, jos edellisestä rokotuskerrasta on kulunut yli puoli vuotta.
Helsingin yliopiston lehtori Mikael Niku huomauttaa, että keuhkojen ja suolen limakalvojen suojamuuri on huomattavasti ihoa ohuempi.
– Pelottavan ohut: suolessa noin millin kymmenesosa, keuhkoissa vielä vähemmän, Niku kirjoittaa Twitterissä.
Limakalvojen suojana on massiivinen immuunijärjestelmä, joten merkittävä osa niiden soluista on valkosoluja. Rokotekehityksen haasteena on, että niiden puolustus toimii eri tavalla kuin veressä ja kudoksissa.
– Se on osittain oma lokeronsa immuunijärjestelmän sisällä. Myös rokotteiden teho painottuu eri lokeroihin sen mukaan, mitä kautta ne annostellaan. Piikki vaikuttaa parhaiten vereen ja kudoksiin, Niku sanoo.
Esimerkiksi poliorokotteita annettiin aiemmin sokeripaloina, sillä kyseinen virus tarttuu suoliston kautta. Suojavaikutus haluttiin kohdistaa tarkasti oikeaan paikkaan.
RNA:sta tulee saman tien silppua
Limakalvojen toimintaa ei edelleenkään ymmärretä riittävästi, joten esimerkiksi nenäsumutteena annettavien rokotteiden kehitys vaatii vielä paljon tutkimusta.
Immuunijärjestelmä reagoi esimerkiksi veressä herkästi kaikkeen vieraana pidettyyn. Suolessa elävät hyödylliset bakteerit huomataan, mutta niitä ei eliminoida.
– Ei vielä oikein ymmärretä, millä perusteella immuunijärjestelmä päättelee, kenet pitää tappaa ja ketä suvaita. Suolen limakalvo tuottaa valtavasti vasta-aineita, joita tarttuu myös kaveribakteereihin, mutta jostain syystä nekään eivät tapa kivoja kavereita.
– Toisaalta limakalvojen puolustus pyrkii tietenkin estämään taudinaiheuttajien tarttumisen. Se tuottaa esimerkiksi RNA:ta hajottavia entsyymejä, joiden takia Pfizeriä tai Modernaa ei auta suihkia rööreihin sellaisenaan: RNA:sta tulee saman tien silppua, Mikael Niku huomauttaa.
Pelastaako nenäsumute-#rokote meitit? Miksi limakalvoille suhautettava rokote voisi toimia paremmin kuin piikki – ja miksei niitä vielä ole käytössä? Nature Reviews Immunologyn katsaus kertoo – mutta jos tuntuu tekniseltä, tässä pieni 🧶 1/#koronafihttps://t.co/xueNFfx2QJ
— Mikael Niku (@MikaelNiku) October 17, 2021
